Skip to Content

<

Lasten geoluontopolku 4

Hidden : 04/22/2010
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size: regular (regular)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

HUOM! 29.8.2015 tehty pieni muutos bonustietoihin. Koska alueella on liikennejärjestelyt muuttuneet, niin aina ei pääse ajamaan alkuperäiselle parkkipaikalle. Tästä johtuen moni aloittaa luontopolun kätköstä 3 ja silloin joutuu palaamaan takaisin bonuskätkölle. Nyt purkkien 1 ja 2 bonustiedot löytyy myös kätköistä 3 ja 4 (muista ottaa kaksi numeroa), jolloin bonuksen saa haettua kierroksen aikana.

Luontoseikkailu lapsille ja lapsenmielisille Eurajoen Pinkjärvellä

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin Luonto Ystäväksi –hanke on suunnitellut ja toteuttanut geokätköilyä soveltavan lasten luontoseikkailun Eurajoen Pinkjärven retkeilyalueelle.

Lasten geoluontopolku on tarkoitettu ennen kaikkea aikuisen kanssa luontoon tutustuville lapsiryhmille, kuten koululuokille, perheille ja kerhoille.

Koska tätä kätkösarjaa käytetään lasten luontokasvatukseen kätköilyharrastuksen ulkopuolella, emme suosittele matkalaisten jättämistä kätköihin.

Lasten geoluontopolku sisältää ryhmän ohjaajalle tarkoitetun reittikuvauksen, jonka avulla ohjaaja voi antaa ryhmälle havainnointitehtäviä reitin varrella ja 7 maastoon piilotettua geokätköä, jotka sisältävät helppoja, eri aihealueisiin perehdyttäviä tehtäviä.

Kätköt on sijoitettu punaisilla vinoneliöillä merkityn reitin varrelle. Maastossa kulkee myös muita polkuja, joten tarkkailkaa reittimerkintöjä.

Reitin varrella olevissa kuudessa kätkössä on tehtävä. Kaikki tehtävät ratkaisemalla ryhmä saa tietoonsa seitsemännen bonuskätkön koordinaatit ja voi etsiä bonuskätkön reitin loppupisteen läheisyydestä. Kätköjen löytämiseen tarvitaan retkeilyyn tarkoitettu GPS-paikannin. Ota mukaan myös suttupaperia ja kynä.

Geoluontopolku soveltaa sekä vanhaa ja tuttua luontopolun ideaa että uutta geokätköilyharrastusta. Se esittelee erilaisia luontoon liittyviä aiheita, mutta tarkoituksena on perinteistä luontopolun rastitaulua tehokkaammin aktivoida lapsia ja nuoria havainnoimaan itse ympäristöä ja tuoda luonnossa liikkumiseen leikillisen elementin. Kätköt ovat etsittävissä myös tavallisina geokätköinä.

Kun kätkö on löytynyt, tehkää rasiassa oleva tehtävä ja ottakaa ylös ratkaistava kirjain-numero –yhdistelmä. Jokaisella kätköllä ratkaistaan yksi kirjain-numero –yhdistelmä, joista muodostuu bonuskätkön koordinaatit. Kun tehtävä on ratkaistu, asettakaa purkki täsmälleen samaan paikkaan ja samalla tavalla kuin se oli. Halutessanne voitte kirjoittaa ryhmän nimen kätkön lokikirjaan. Ratkaiskaa tehtävä paikalla, älkää viekö purkkia pois kätköpaikalta, jotta se tulisi varmasti palautettua alkuperäiseen paikkaansa.

Tehtävät ovat krypto-tyyppisiä helppoja ”lastenristikoita”, joissa on yksi sana pystysuoraan ja muutama vaakasuoraan. Teidän pitää ratkaista jokaisesta ristikosta yhtä kirjainta vastaava numero. Älkää yrittäkö kirjoittaa mitään purkeissa oleviin laminoituihin tehtäväkortteihin, vaan ottakaa mukaan omaa suttupaperia.

Purkissa on myös ”luontopolun infotaulu”, josta tehtävän ratkaisemiseen tarvittavat tiedot löytyvät. Ohjaaja voi lukea sen lapsille ääneen.

Kätköt on sijoitettu punaisilla vinoneliöillä merkityn reitin varrelle. Seuratkaa punaisia merkkejä koko retken ajan. Reitin pituus on noin 5 kilometriä. Polku on pääosin helppokulkuista, mutta paikoitellen on märkiä kohtia ja pitkospuut saattavat olla huonokuntoisia, joten kumisaappaat ovat tärkeä varuste.

Reitin varrella sen loppusuoralla on Mustalahden laavu, nuotiopaikka polttopuineen ja käymälä, samoin reitin aloitus- ja lopetuspisteessä, jossa on Vuotavan kaksoislaavu. Reitti kiertää lenkin, joten palaatte samaan paikkaan, josta lähditte.

Ajo-ohje: Valtatie 8:lta käännytään noin 300 metriä Irjanteen tienhaaran pohjoispuolelta Pinkjärvi-viitan mukaisesti. Tätä tietä ajetaan, kunnes vasemmalle kääntyy viitta ”Pinkjärvi” ja ”Vuotavan laavu”. Tätä tietä ajetaan ”Pinkjärvi”- ”kaksoislaavu”- ja ”Vuotava”- opasteiden mukaisesti, kunnes tullaan isolle kääntöpaikalle. Tähän jätetään auto(t) ja jatketaan polkua pitkin laavulle. Laavulta lähdetään reitille ensimmäisen kätköpurkin koordinaattien viitoittamaan suuntaan.

Reitille tuleva tie on huonokuntoinen ja kapea, joten bussin voi olla vaikea ajaa sitä. Kääntöpaikalla pitäisi päästä kääntymään myös bussilla.

Aikaa retkelle kannattaa varata useita tunteja. Viiden kilometrin lenkin lisäksi aikaa vievät tehtävät, jutustelutuokiot ja eväiden syönti. Eväitä ja juotavaa kannattaa varata mukaan, nälkä ja jano yllättää muuten varmasti.

_________________________________

Reittikuvaus lapsiryhmän kanssa liikkuvalle

Voit oman harkintasi mukaan lukea ryhmälle tätä kuvausta reitin varrella ja pyytää heitä havainnoimaan ympäristöä.

Reitin alussa on nuorta mäntyä kasvava rinne. Mitä kasvilajeja näette kenttäkerroksessa? Rannalla kasvaa lehtipuita. Osa niistä on kuollut ja niissä on palokärjen tekemiä koloja. Palokärki on etsinyt lahoista puista ruokaa. Kuljette ison pystyyn kuolleen / kuolevan kuusen ohi. Mitä jälkiä näette rungossa? Hirvet ovat hanganneet runkoon sarviaan ja hyönteiset ovat kaivaneet kuoren alle käytäviään. Tutkikaa puuainesta. Eri hyönteislajit tekevät puuhun erilaisia jälkiä.

Ensimmäinen kätkö on rinteessä. Millaista metsä on paikalla? Mitä lehtipuulajeja kasvaa rannassa?

Olkaa hetki aivan hiljaa ja kuunnelkaa. Mitä luonnon ääniä kuulette?

Kätköltä 1 kätkölle 2 kuljettaessa voitte tarkkailla rannan puulajistoa. Lahot lehtipuut ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Niissä elää paljon hyönteisiä, jotka tarjoavat ravintoa muun muassa linnuille ja koloihin on kolopesijälintujen hyvä tehdä pesänsä. Mitä kolopesijöitä tunnette?

Reitin varrella oleva metsä on monin paikoin sekametsää. Sekametsässä on monipuolisempi lajisto kuin yhden puulajin metsikössä.

Kätkön 2 läheisyydessä polun varressa on ampumalava. Pinkjärven maastossa elää paljon riistaeläimiä: hirviä, valkohäntäkauriita ja metsäkauriita. Tiedätkö, millä eri nimillä valkohäntäkaurista on nimitetty ennen? Täällä on myös metsäkanalintuja, teeriä, metsoja ja pyitä. Ne viihtyvät paremmin luonnontilaisessa metsässä kuin talousmetsässä. Saatatte nähdäkin retkellänne kanalintuja.

Olette nyt matkalla kolmoskätköä kohti. Reitti kulkee kumpuilevassa maastossa. Huomaatteko, että korkeammissa maastonkohdissa on kuivempaa ja metsä on mäntyvaltaisempaa kuin notkelmissa.

Polku kulkee kostean painanteen halki. Löydättekö paikalta suolle tyypillisiä kasveja, rahkasammalta ja saroja?

Metsä kosteikon tuntumassa on eri-ikäistä sekametsää. Luonnontilaisessa metsässä on aina eri puulajeja ja eri ikäisiä puita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällainen metsä on arvokas. Pinkjärven alueen metsä ei ole täysin luonnontilaista, koska sitä on aikaisemmin käytetty hakkuisiin. Pinkjärvellä on kuitenkin paljon vanhoja puita ja se on palautumassa kohti luonnontilaa.

Löydättekö matkan varrelta riidenliekoa? Se on yleinen tuoreiden kangasmetsien kasvi.

Näettekö polulla eläinten jälkiä? Mikä eläin ne on jättänyt? Näettekö metsässä eläinten polkuja?

Kätkön 3 lähettyvillä kasvaa mahtavia haapoja kuusten joukossa. Haapa on todellinen luonnon arvopuu. Siitä riippuvaisia lajeja on suuri määrä. Varsinkin järeät haavat ovat metsän eläimistölle kullan arvoisia. Pehmeään haapaan on helppo palokärjen nakutella kolonsa ja näitä koloja voivat palokärjen jälkeen käyttää lukemattomat muut eläimet. Haavalla elää myös kääpiä, jäkäliä ja hyönteisiä, joita ei elä muilla puulajeilla. Lisäksi haapa neutraloi maaperän happamuutta parantaen näin monien lehtokasvien elinoloja.

Kätköltä 3 kätkölle 4 mentäessä metsä on iäkästä sekametsää. Matkan varrella on myös koivuvaltainen korpi. Tiedättekö, mikä on korpi? Se on rehevä suo, jossa kasvaa puita. Korven erottaa metsästä siitä, että siellä kasvaa aina metsäkasvien ohella myös suokasveja, kuten rahkasammalta.

Tulette vanhaan kuusikkoon, jossa aluskasvillisuutta ei ole kovin paljon. Löydättekö vanamon?

Kuolleiden kuusten rungoilla kasvaa Suomen näkyvistä kääpälajeista yleisintä, kantokääpää. Se on kaunis ilmestys. Näettekö muita kääpiä? katsokaa lehtipuiden runkoja. Niissä on ihan omat kääpänsä. Jotkut käävät voivat olla pieniä, vain sormenkyntenne kokoisia. Löydättekö sellaisia?

Kätkö 4 on kuusikossa. Vieressä on avoimempi lehtipuuta kasvava alue.

Kätkön 4 ja 5 välisellä osuudella on kaadettu lehtikuusia. Lehtikuusi on Siperiasta tuotu puulaji, jota aikoinaan kasvatettiin täällä siksi, että siitä tehtiin laivojen mastoja ja kölipuita. Lehtikuusi lahoaa hyvin hitaasti. Katso polun varressa olevaa lehtikuusen kantoa. Pystytkö laskemaan vuosirenkaat? Missä elämänvaiheessa puu on kasvanut nopeasti? Kuinka kauan siitä on?

Ylempänä on nuorehkoa istutusmännikköä. Istutetuista männyistä tulee oksaisempia kuin luontaisesti kylväytyneistä. Istuttaja on aikoinaan tehnyt pienen jekun ja laittanut jotkut taimista solmuun. Huomaatko puiden joukossa mäntyjä, joiden runko on solmussa?

Oletkin jo ehkä huomannut, että joihinkin puihin on sahattu tyveen kuoren läpäiseviä lovia. Niiden tarkoitus on, että puu kuolee pystyyn. Näin saadaan metsään lisää lahopuuta. Luonnossa yhden kuolema merkitsee aina monen muun elämää. Kuolleet puut ovat välttämättömiä monille sellaisille lajeille, jotka käyttävät ravinnokseen kuollutta puuainesta tai sitä syöviä hyönteisiä. Luonnontilaisessa metsässä, jossa on kuollutta puuta, voi olla myös uhanalaisia hyönteisiä ja kääpiä, joita ei tavata talousmetsissä. Ihminen on pyrkinyt nopeuttamaan Pinkjärven metsien palautumista luonnontilaisiksi jouduttamalla joidenkin puiden kuolemaa. Tästä on hyötyä luonnolle.

Pinkjärven metsissä on tehty myös muita ennallistamistoimia. Ennallistamisella tarkoitetaan sitä, että metsää palautetaan luonnontilaisen kaltaiseksi ja ihmisen sinne tekemiä muutoksia yritetään ”peruuttaa”. Alueella on esimerkiksi sytytetty pieniä metsäpaloja, jotta metsään on saatu palanutta puuta, josta pitää esimerkiksi uhanalainen kovakuoriainen, kulokauniainen. Ihmisen tekemiä ojia on tukittu, jotta korpisuot palautuisivat entiseen kukoistukseensa.

Kätkö 5 on aivan lähellä polkua. Mitä kasvilajeja löydät paikalta? Näetkö metsäalvejuurta?

Polku palaa taas Pinkjärven rantaan, mutta vielä on hiukan matkaa jäljellä. Huomaatko vanhat männyt rannassa? Kuinka vanhoja ne voivat olla? Miten männyn ikää voi arvioida? Mänty voi elää jopa tuhatvuotiaaksi, mutta tämä on hyvin harvinaista. Eurajoen seudulla vanhimmat männyt ovat 200-300 –vuotiaita. Kun mänty ylittää noin 150 vuoden iän, sen runkoon alkaa muodostua niin sanottua kilpikaarnaa: isoja levymäisiä ”kaarnaveneitä”. Mitä vanhempi mänty, sitä leveämpiä ”veneet” ovat. Yli 200-vuotiaan männyn kaarnakilvet ovat jo kämmenen levyisiä. Vanhemmassa männyssä kilpikaarna ulottuu korkeammalle rungolla kuin nuoremmalla. Minkä polun varren männyistä arvioisitte vanhimmaksi?

Hieman ennen kätköä 6 on Mustalahden laavu, nuotiopaikka ja huussi. Matkaa ei ole enää paljoa jäljellä, mutta kannattaa toki levähtää hetki ja ihastella komeaa mäntyä rannassa. Mikähän on aiheuttanut pahkan sen kylkeen?

Vielä viimeinen rutistus bonuskätkölle. Jos ratkoitte kätköjen tehtävät oikein, löydätte sen koordinaateista N 61° 17.UHP E 021° 44.VRN. Löydättekö polun varrelta suopursua?

Muistattehan laittaa myös bonuskätkön huolellisesti takaisin paikalleen, niin ettei kukaan vain näe sitä vahingossa. Vain koko reitin kiertäneet ja tehtävät oikein ratkaisseet saavat löytää sen.

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

421 Logged Visits

Found it 414     Didn't find it 3     Write note 3     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 2 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.