Skip to content

The End of The River-KYMIJOKI Traditional Geocache

Hidden : 9/8/2010
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Peruskätkö Jumalniemessä . Täällä Kymijoen Korkeakosken haaran vedet saavuttavat meren . Paikka tunnetaan nimellä Kyminsuu .
Meriveden nousu saattaa haitata kätkölle menoa.

Mistä kaikki alkoi ?

Kymijoen reitin syntyhistoria
Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöt muodostavat maamme niin sanotun järvialueen. Aikoinaan näiden kaikkien kolmen vesistön pääjärvet Näsijärvi, Päijänne ja Saimaa laskivat vedet Pohjanlahteen.
Maan kohoamisnopeus, joka Pohjanlahden rannalla on suurempi kuin maan etelä- ja kaakkoisosissa, aiheutti sen, että Päijänne puhkaisi noin 6 000 vuotta sitten itselleen uuden purkautumistien. Tämä purkautuminen tapahtui Räävelin reitin kautta Vuohijärveen ja edelleen Iitin Pyhäjärveen, josta vedet puhkaisivat uoman Salpausselän läpi nykyiseen Kymijokeen. Näin syntynyttä Päijänteen allasta nimitettiin Suur-Päijänteeksi. Maan kohoamisnopeuksien erilaisuudesta johtuen Suur-Päijänne kallistui etelään ja tarvitsi uuden purkautumistien. Noin 3 000 vuotta sitten Suur-Päijänteen vedet puhkaisivat sisemmän Salpausselän Konniveden eteläpäästä ja näin syntyi Vuolenkoski. Ulompi Salpausselkä sen sijaan kesti veden paineen pakottaen vedet virtaamaan itään päin, jolloin syntyivät Mankalankosket, tavoittaen entisen uoman Pyhäjärvessä.
Saimaan vedet alkoivat purkautua Vuoksea pitkin noin 4 000 vuotta sitten, mitä ennen ne purkautuivat eri reittejä pitkin Kymijoen vesistöön.
Yleistietoa Kymijoen vesistöstä
Kymijoen vesistön valuma- eli sadealue on 37 107 neliökilometriä eli noin 11 prosenttia koko Suomen pinta-alasta ja sen järvisyysprosentti on 19,7 prosenttia.
Valuma-alueen pohjoisimmat osat ovat Keski-Suomessa Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat ja Pohjois-Savossa Keiteleen ja Pielaveden kunnat.
Valuma-alueen keskimääräinen vuosisadanta on alueen pohjoisosissa noin 570 millimetriä ja sen eteläosissa noin 610 millimetriä. Valuma-alueen korkeimmat osat ovat yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella, muun muassa Jyväskylän Laajavuori 228 metriä. Korkein järvi, Petäjävedellä sijaitseva Ylä-Kintaudenjärvi, sijaitsee 154 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen keskimääräinen korkeustaso on 120 metriä merenpinnan yläpuolella.
Varsinainen Kymijoki alkaa Päijänteen kaakkoisosasta, Asikkalan kunnassa sijaitsevasta Kalkkisesta, josta matkaa merelle Ahvenkosken lahteen kertyy noin 203 kilometriä ja putouskorkeutta noin 78,5 metriä. Kalkkisiin asti on Kymijoelle kertynyt valuma-aluetta 26 480 neliökilometriä. Kalkkisista Kymijoki virtaa monihaaraisena Iitin Pyhäjärveen. Mäntyharjun reitin vedet laskevat Pyhäjärven koillisosaan. Reitin valuma-alue on 5 470 neliökilometriä ja järvisyysprosentti 22,4. Noin viisi kilometriä Voikkaan alapuolella laskevat Kymijokeen valuma-alueeltaan 1 250 neliökilometrin suuruisen ja 15,1 prosentin järvisyvyyden omaavan Kivijärven eli Valkealan reitin vedet. Sieltä Kymijoki virtaa mereen lähes järvettömänä eikä siihen liity myöskään merkittäviä sivuhaaroja. Ennen mereen saapumistaan, Pernoon yläpuolella, joki haarautuu kahteen päähaaraan, joista itäinen eli Pernoon haara laskee mereen Kotkan kaupungin kohdalla ja läntien Hirvikosken haara Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla Ahvenkosken lahteen.
Itäinen päähaara jakautuu vielä Parikan kohdalla kahteen osaan, Korkeakosken ja Langinkosken haaroihin, joista Langinkosken haarasta eroaa vielä Kokon- eli Ränninkoskessa pienehkö Hovinjoki eli Huumanhaara. Läntiseen päähaaraan laskee Tammijärven kohdalla Tallusjoki, ja päähaarasta eroaa Klåsarön alapuolella pienehkö Pyhtään eli Stockforsin haara, joka laskee mereen Munapirtin kohdalla. Vedenjako päähaarojen välillä hoidetaan Hirvivuolteen automaattisella säännöstelypadolla.
Kymijoessa, Pernoon haarautumispaikassa, virtaava vesimäärä on keskimäärin 283 kuutiometriä sekunnissa. Havaittuja ääriarvoja ovat ylivirtaama 816 metriä sekunnissa (1899) ja alivirtaama 65 metriä sekunnissa (1942).

Additional Hints (No hints available.)