Skip to content

This cache has been archived.

Thymallus Thymallus: Cache archived.

More
<

Alastaron kirkko

A cache by shjallis Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 07/20/2011
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Toivottavasti hitusen erilainen peruskätkö Alastaron kätkötyhjiöön ja esittelemään "uitettua kirkkoa". Kätkö EI sijaitse kirkkomaalla eikä kiviaidassa.


Alastaron kirkko valmistui alun perin Loimaalle Suur-Loimaan seurakunnan pääkirkoksi vuonna 1751. Rakennus ehti palvella Loimaalla lähes 90 vuotta ennen kuin se kävi ahtaaksi seurakunnan kasvavalle jäsenmäärälle. Koska myös Alastaron vanha kirkko oli käynyt ahtaaksi ja huonokuntoiseksi päätettiin ostaa vanha Loimaan kirkko 800 riikintaalerin hinnalla. Kerrotaan, että kirkon seinähirret uitettiin Loimijokea pitkin Alastarolle, mistä johtuu perimätiedossa kulkeva nimitys "uitettu kirkko".

Rakennuksen alkuperäistä suunnittelijaa ei tiedetä, mutta rakennustöitä johti tunnettu pohjanmaalainen kirkonrakentaja Henrik Katil.

Kirkkorakennus pystytettiin Alastarolle 1841. Siirron ja korjauksen suunnitteli turkulainen arkkitehti P.J.Gylich, eikä rakennusta pystytetty Alastarolle aivan samanlaisena kuin se oli ollut Loimaalla. Alastaron kirkon 25 metrin korkeuteen ulottuva torni, sivusiivet ja sakaristo on rakennettu vasta kirkon Alastarolle siirtämisen yhteydessä sekä runkohuonetta, asehuonetta että sakastia korotettiin. Kahden jälkimmäisen osalta niin paljon, että kirkko muuttui pohjakaavaltaan pitkäkirkosta ristikirkoksi. Myös kirkon katto oli Loimaalla jyrkempi, sillä kattokulmaa madallettiin siirron yhteydessä. Kirkkorakennus vihittiin käyttöön 11.8.1842 ja sinne mahtuu noin 700 sanankuulijaa.

Kirkon nykyinen ulkoasu on peräisin pääosin 1896-1897 toimitetun peruskorjauksen yhteydestä. Korjauksen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck (1852-1929), joka oli oman aikansa tuotteliaimpia kirkkoarkkitehtejä. Hän lisäsi rakennukseen uusrenessanssivaikutteisia yksityiskohtia.Huomattavin muutos oli kuitenkin sakastina ja eteisenä toimineiden kylkiäisten yhdistäminen kirkkosaliin, niin että rakennus sai myös sisätiloiltaan todellisen ristikirkkomuodon.

Loimaalta ostettu kirkko oli väriltään punamullattu. Kirkon alkuperäisen värin voi edelleen nähdä kirkon eteisen yläpuolella olevasta vuoraamattomasta lautaseinästä. Vuoden 1896 korjauksen yhteydessä rakennus maalattiin kellertävällä värillä. Nykyinen väritys on vuodelta 1969 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yki Nummi. Viimeksi kirkkoa on korjattu vuosina 1993-1997. Korjauksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio.

Alastaron kirkon alttarin on rakentanut puuseppä Lindstedt vuonna 1752. Alttaritaulu on peräisin edellisestä Alastaron kirkosta ja sen on maalannut Jacobus Schultz vuonna 1741. Se on kolmijakoinen: alimpana "Ehtoollisen asettaminen", keskellä on "Ristiinnaulittu" ja ylimpänä "Ylösnousemus".

Alunperin ilmeisesti alttarin etuosassa on ollut myös puinen taulu joka kertoo kirkon alkuperäisistä rakentajista. Taulun teksti kuuluu suomennettuna seuraavasti:

"Tämä kirkko on rakennettu 1751/
Jolloin maisteri Gustaf Hartman oli seurakunnan kirkkoherrana/
Rakentajana oli kirkonrakentajamestari Kättil/
Tämä kaikki on tehty Kaikkeinkorkeimman Jumalan avulla/
Hänen pyhän nimensä kunniaksi ja seurakuntansa hyödyksi/
varjelkoon vahingolta ja vaaralta/
sekä sallikoon hänen Pyhän sanansa asua täällä kaikkina aikoina".

Taulussa mainitut henkilöt olivat Gustaf Hartman (1717-1781), joka toimi Loimaan kirkkoherrana vuodesta 1750 aina kuolemaansa asti sekä rakennusmestarina toiminut Henrik Kettil.

Kirkon saarnatuoli on Josef Stenbäckin suunnittelema vuodelta 1896. 24-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1954.

Eräs asia, johon kirkkomaalla vierailevan kannattaa kiinnittää huomiota on kirkon asemointi, joka poikkeaa tavallisesta. Perinteisesti kirkot on Suomessa rakennettu siten, että pituusakseli on itä-länsi-suunnassa, mutta Alastaron kirkko on pystytetty pohjois-etelä-suuntaan. Syynä erikoiseen ratkaisuun oli tilanpuute, sillä rakennus ei mahtunut kirkkomaalle perinteisesti sijoitettuna, mutta kylläkin etelä-pohjoissuuntaan. Mainittakoon, että kirkon rakentajat selvittivät asiaa koskevan lainsäädännön, ja kun havaittiin, että mikään laki ei kieltänyt rakentamasta muuhun kuin itä-länsi-suuntaan, alastarolaiset päättivät rakentaa kirkkonsa poikkeavaan suuntaan.



Tästä 360° panoraamakuvaa kirkosta

Lähteet: Loimaan seurakunta
Sami Männistö:Alastaron kirkot ja hautausmaat

Additional Hints (Decrypt)

[FIN:]Xäcl
[SWE:]Xbggr
[ENG:]Pbar

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.