Skip to Content

<

Struven piste

A cache by puistomestari Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 08/30/2011
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Helppo peruskätkö Mustaviirissä, Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa.
[EN] An easy traditional cache on the island of Mustaviiri, in the Gulf of Finland National Park

Tämä Euroopan rakennusperintöpäivän kunniaksi perustettu kätkö sijaitsee Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa, Mustaviirin saaressa. Kätkölle pääseminen vaatii hyviä veneilytaitoja tai kuljetuksen. Kätkö on lähellä UNESCO:n maailmanperintökohdetta Struven mittauspistettä, kivilohkareiden alla.

Puistossa liikkujien tulee noudattaa kaikkia puiston käyttöön liittyviä säännöksiä, rajoituksia ja ohjeita. Lisätietoa löytyy verkkosivuilta (visit link) Koordinaatit suomalaisessa KKJ järjestelmässä ovat P 6685077 I 3478222. Kätkön alkuperäinen sisältö: Loki+kynä+5kpl kansallispuiston pinssejä

[EN] This geocache is located in the Gulf of Finland National Park, on the island of Mustaviiri. To reach this cache you must be an experienced sailor or arrange trasportatation by taxiboat. Plastic box is hidden in a small pile of stones near by Struve's Geodetic Arc.

Visitors must follow all regulations, limitations and instructions concerning the park. Detailed information of Gulf of Finland National Park is available on (visit link) Coordinates in Finnish system are 6685077 3478222 (KKJ 27).

***
Metsähallituksen sivuilla, metsa.fi:ssä kerrotaan tarkemmin Struven pisteestä:

STRUVEN KETJU MUSTALTAMERELTÄ JÄÄMERELLE

Struven kolmiomittausketju otettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2005 tieteen ja tekniikan edustajana.

Kolmiomittausketju rakennettiin 1800-luvulla, kun haluttiin selvittää maapallon muotoa tarkemmin. Maailmanperintöalueeseen kuuluu ketjusta 34 mittauspistettä, joista kuusi on Suomessa.

Metsähallituksen alueilla on kolme Struven ketjun mittauspistettä. Ne ovat Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa, Aavasaksalla ja Tarvantovaaran erämaassa.

STRUVEN KETJULLA TARKEMPAA MITTAA MAAPALLOLLE

Maapallon oli jo kauan tiedetty olevan navoiltaan litistynyt pallo, mutta vielä 1800-luvun alkupuolella tarkat mitat eivät olleet selvillä. Tarkempaa tietoa tarvittiin koordinaattijärjestelmien tueksi ja sotilaallisiin tarkoituksiin. Baltiansaksalainen tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm von Struve ja Venäjän armeijan kenraali Carl von Teller saivat rahoittajikseen tsaari Aleksanteri I:n ja ruhtinas Volkonskin kunnianhimoiselle suunnitelmalle perustaa kolmiomittausketju Venäjän länsirajalle. Työhön liittyi myöhemmin myös Ruotsin tähtitieteilijöitä. Struven ketjuksi nimetty kolmioketju ulottuu Ukrainasta Mustaltamereltä Norjaan lähelle Hammerfestiä.

Ketjussa 258 kolmiota ja 265 pistettä kymmenessä valtiossa

Struven ketjun mittaukset aloitettiin 1816 ja saatettiin päätökseen 39 vuotta myöhemmin. Ketju koostuu 258 peruskolmiosta, 265 peruspisteestä ja 60 apupisteestä. Perustamisaikanaan se kulki Venäjän ja Ruotsin halki, mutta nykyään ketjun pisteitä on kymmenessä valtiossa – Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa ja Ukrainassa.

Mittausten eteen tehty työ on valtava. Ketju on lähes 3 000 kilometrin pituinen, ja aikakauden kulkuyhteydet olivat huonot. Mittaajat joutuivat matkaamaan jalkaisin, hiihtäen, hevosilla, poroilla ja veneillä. Ei ollut kummoisia karttoja saati ilmakuvia maaston määritykseen. Peruspisteisiin porattiin reiät, jotka täytettiin lyijyllä ja niiden päälle vielä asetettiin messinkinen laatta. Kaikki mittaukset dokumentoitiin huolellisesti, ja niistä julkaistiin kolmiosainen teos.

MAAILMANPERINTÖKOHTEEKSI

Ketju on ensimmäinen maailmanperintökohde, joka ulottuu näin monen valtion alueelle. Maailmanperintökohteena Struven ketju poikkeaa muista, sillä sitä ei juuri näy. Sen merkitys onkin muussa kuin näyttävyydessä – ketju on hieno tieteellisen työn ja maanmittauksen taidonnäyte. Erittäin tarkat mittaustulokset antoivat pohjan myöhemmille kartoitustöille.

Suomesta kohteisiin kuuluvat

Svartviran (Mustaviiri) Pyhtään saaristossa, Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa
Stuor-oivi (Stuorrahanoaivi) lähellä Norjan rajaa Tarvantovaaran erämaa-alueella Enontekiöllä
Avasaksa (Aavasaksa) Ylitorniolla
Tornea (Alatornion kirkko) Torniossa
Puolakka (Oravivuori) Korpilahdella
Porlom II (Tornikallio) Lapinjärven Porlammilla.


MUSTAVIIRI, AAVASAKSA JA STUORRAHANOAIVI METSÄHALLITUKSEN HALLINNOIMILLA ALUEILLA

Struven ketjusta julkaistiin postimerkki 2011. Taustan maisema on Korpilahdelta.Pohjoisin pisteistä sijaitsee Suomen käsivarressa Stuorrahanoaivin huipulla, lähellä Norjan rajaa. Huipulle mitattiin ensimmäinen piste 1850 ja toinen 1852. Molemmat pisteet merkittiin kiveen kaiverretuilla risteillä. 1800-luvun lopulla toinen korvattiin näkyvämmällä keskuspultilla. Stuorrahanoaville ei kulje tietä. Lähimmäksi pistettä pääsee Salvasjärvelle kulkevaa reittiä. Salvasjärveltä on vielä kymmenen kilometrin kävely mittauspisteelle.

Aavasaksan mittauspiste tehtiin parhaalle näköalapaikalle vaaran korkeimmalle kohdalle vuonna 1845, ja se merkittiin kallioon hakatulla ristillä. Piste on jäänyt vuonna 1969 rakennetun näkötornin alle. Aavasaksalla maapallon muotoa kartoitettiin jo 1730-luvulla. Tuolloin ranskalainen Pierre Louis Moreau de Maupertuis retkikuntineen teki siellä mittauksia. Aavasaksan huipulle pääsee autolla.

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston Mustaviiri on pienelle kallioluodolle porattu, noin tulitikkuaskin kokoinen reikä. Se on maamme eteläisin maailmanperintökohteeseen kuuluva mittauspiste. Se mitattiin vuonna 1833. Mustaviirin pisteelle pääsee satamasta tulevaa polkua pitkin.

Struven ketjun mittausten myötä Mustaviiristä ja Stuorrahanoaivista tuli Suomen geodeettisia peruspisteitä.
Maailmanperintökohteeseen kuulumattomia Struven ketjun pisteitä on kymmeniä, sillä Suomeen niitä mitattiin kaikkiaan 83. Pisteitä voi yrittää löytää vaikkapa Ala-Penikan vaaralta Simosta, Oulun Hiukkavaarasta tai Kuhmoisten Kylmäkankaalta. Vaikkeivät ne kuulukaan maailmanperintökohteeseen, myös ne ovat muinaismuistolailla suojeltuja.

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

59 Logged Visits

Found it 56     Write note 2     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 9 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.