Skip to Content

<

Förbyn kalkkikaivos

A cache by vargi & Väiskii Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 10/31/2011
Difficulty:
3 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Kätkö esittelee Särkisalossa Förbyn kalkkikivilouhoksen, jonka Karl Forsström niminen mies perusti paikalle 1882. Alueella on säilynyt näihin päiviin asti näyttävien avolouhosten lisäksi vanha kaivostorni eli nostolaitos, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Nostolaitos on vuodelta 1936.

Särkisalossa on tiedostettu maaperän kalkkikivisuonet jo ennen tätä, iät ja ajat. Ensimmäiset maininnat poltosta ja louhinnasta ulottuvat vuoteen 1329. Förbyn kivi on osittain hienorakeista lajia, joka on tunnusomaista kaikelle varsinaiselle marmorille. On sanottu, että tämä kalkkisälpä on valkoista ja puhtaampaa kuin missään muualla Fennoskandian tunnetuissa esiintymissä. Förbyn kiveä on käytetty laajalti ympäri maailmaan. Maa- ja meriliikenne ovatkin ahkerassa käytössä edelleen, vaikka suuria muutoksia tässä ympäristössä on tapahtunut aivan viime vuosina, nimittäin…

…127-vuotiaaksi ja 530 metrin syvyyteen kasvanut kaivos lopetti toimintansa vuoden 2010 alussa. Alimpien tasojen täyttötyö on jo aloitettu ja paikalla toimii nykyään Omya Oy, joka on erikoistunut ylijäämäaineksen eli silikaattikalkin sijoittamiseen. Sveitsissä pääkonttoriaan pitävä globaaliyrityksen keskeinen mielenkiinnon kohde on paperiteollisuus. Särkisalossa Omya valmistaa myös pigmentteja ja kalsuimkarbonaattia kosmetiikan ja keramiikkateollisuuden tarpeisiin. Lisäksi se kuljetuttaa meriteitse Norjasta asti kalkkikiveä jauhaakseen siitä ”microkalkkia” paperiteollisuudelle. Karl Forsströmin perheyrityksen edellinen toimitusjohtaja uumoili aikanaan, että kaivos avattaisiin matkailijoille. Maan syvyksiin nimittäin pääsee autolla ja tarjolla olisi kolmisen kilometriä kivistä taivalta. Omyan ja sen tytäryhtiön Salon Mineraali Oy:n liikevaihto liikkui 50 miljoonan euron hujakoilla viime vuosina. Turistimyynnin alkua odotellessa on kuitenkin tyydyttävä kuviin.

Nykyään aluetta ei pääse lähestymään sillä elektronisesti vartioidut portit kulkukortteineen ja valvontakameroineen pitävät tutustujat loitolla. Sen sijaan kätkön vieressä oleva aitaus liittyy vuonna 1982 joulukuussa tapahtuneeseen kaivosalueen sortumaan. Aidan sisäpuoleinen alue onkin siis sortumavaarassa myös edelleen! Ainoat näkymät satamaan ja pinnalla näkyviin siiloihin voi tehdä Särkisalon venesatamasta, jossa kesästä 2018 alkaen Forsström perheyhtiö on pitänyt kahvilaa, vanhassa vinssikopissa!

Kätköllä sen sijaan pääset ihastellen tutustumaan kuvissakin nähtyihin kalkkivaunuihin. Näitä käytettiin käsipelillä ahkerasti 1900-luvun alusta lähtien aina koneiden vallankumoukseen asti. Logatessasi kätköä voit aistia mainarimiehien työn raakuuden kun tuhannesti painavia kalkkikuormia kuljetettiin jatkojalostusta varten.

Kätkön saadaksesi Sinun ei tarvitse rikkoa paikkoja tai muuttaa objektien asentoja. Kätkö vaatii vain pientä venyttelyä sen jälkeen kun olet tehnyt päätelmän siitä missä kätkö voisi sijaita. HUOMHUOM! Sinun EI missään nimessä kuulu mennä aidatun alueen sisälle! Kätkössä ei ole kynää. Happy hunting!

Lähteet:
Turun sanomat 11.2.2010
Palkkatyöläinen 1.9.2009
Särkisalon pitäjän historia. Kirj.Granholm, Häggblom. Kust. Virkkala 1969
Meri- Kalkki- Maa, Särkisalon vuosisataiset leivän lähteet. Kust. Kaarinan Tasopaino 2007

Palautetta saa mielellään antaa.

Additional Hints (Decrypt)

Xägxöa aärg bvxrnfgn xhyznfgn.

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

  • Dumpperi kaivoksessaNykyaikaisessa kuvassa kaivosdumpperi kiveä kuljettamassa. Kuva kirjasta Meri-Kalkki-Maa Särkisalon vuosisataiset leivän lähteet. Kuvaaja tuntematon.
  • Kalkkivaunut ja nostotorniEnsimmäinen nostolaitos 1900-luvun alussa. Kuvassa näkyvän korin vastaava versio on nähtävillä paikalla. Kuva on kirjasta "Meri-Kalkki-Maa Särkisalon vuosisataiset leivän lähteet" Kuvaaja tuntematon.
  • Omyan satama-aluettaSatama-aluetta hahmoteltu kohtuullisen tuoreessa ilmakuvassa. Kuvan päädyssä näkyvään satamaan saapuu Omyan norjalaiset alukset mukanaan Covercarb-kalkkilietettä Bergenistä. Kuva on kirjasta "Meri-Kalkki-Maa Särkisalon vuosisataiset leivät lähteet".

330 Logged Visits

Found it 301     Didn't find it 19     Write note 4     Publish Listing 1     Needs Maintenance 2     Owner Maintenance 3     

View Logbook | View the Image Gallery of 13 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.