Rytikankaan kuntorata Multi-cache
Kattila1: Arkistoon uusien tieltä
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämä multikätkö esittelee sinulle Kälviän Rytikankaan kuntoradan.
Kätkön koordinaatit Multikätkön ensimmäiselle pisteelle. Autoilla ei kuntoradalla sitte ajella. Lisää parkkipaikkoja on ilmoitettu Rytikangas 1 kätköllä. Muut multin pysähdykset on kätkön Waypoint:ssa. ( Näkyy kartalla miten näkyy?)
Kälviän Rytikankaan valaistu latu on kesät talvet kovassa käytössä. Kesäisin on paljon lenkkeilijöitä ja maastopyöräilijöitä kuntoaan kohottamassa ja talvisin hiihtäjät ovat "sankoin" joukoin paikalla. Latu on tehty 1970-luvulla ja se laajennettiin nykyiseen 5,4km mittaansa vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan Maakuntaviestiä varten. Talvisin Rytikankaalta lähtee myös retkiladut Klapurinjärvelle ja Ridankylään.
Kälviän hiihtohistoria
1920- ja 1930-luvulla hiihtolajit olivat Kälviällä suosittuja. Kälviä jopa hallitsi piirin hiihtoja kahden seuran voimin, koska Tarmon lisäksi Ruotsalolla oli vahva seura Ruotsalon Voimainkoitto. Tarmon parhaat hiihtäjät Arvi Parpala, Matti Seppälä, Jeeli Vuolle, Kalle Nurisalo ja Toivo Lahti veivät usein seuran värit voittoon piirin mestaruuskilpailuissa. Myös viestissä, mistä myöhemmin kehittyi Maakuntaviesti, Kälviäläiset seurat ottivat kärkisijoja useana vuonna peräkkäin. Nimekkäin mainituista on ollut Toivo Lahti, jonka nimi lähes 30-vuotisen kilpailu-uran aikana on ollut tuttu Suomen mestaruushiihdoissa, Salpausselällä, Ounasvaaralla ja Oulun hiihdoissa. Viimeksi mainitun hiihdon Lahti voitti vuonna 1939.
Seuraavaa "hiihtobuumia" saatiin odotella aina 1970-luvulle saakka. Toki Kälviän Tarmon ensimmäisen hiihtomitalin sai Timo Jokela vuonna 1962. 1970-luvulla saavutettiin jopa Suomen mestaruuksia. Vuonna 1971 Juha Järvi, Hannu Muuraiskangas ja Hannu Järvi saavuttivat mestaruuden A-poikien 3 x 5 km:llä. 1972 Juha Järvi voitti A-poikien Suomen mestaruuden 10 km:llä. Ampumahiihdon puolella menestys oli vielä parempaa: Peitson veljekset Mauri ja Timo hiihtivät useita Suomen mestaruusmitaleita ja Mauri saavutti jopa kolme nuorten MM-mitalia vuonna 1977. Hiihtoharrastus oli voimakkainta Ruotsalossa, mutta vuosikymmenen loppupuolella harrastus oli levinnyt yli koko Kälviän.
Normaalien kilpahiihtojen lisäksi järjestettiin eräänä vuonna nk. puistohiihdot Kälviän keskustassa. Kilpailut olivat todella mittavat, sillä niihin osallistui kymmenkunta neuvostoliittolaista niin mies- kuin naishiihtäjääkin edustaen aivan terävintä silloista maailman huippua.
1980-luvun loppu oli Kälviän parasta hiihtoaikaa.
Vuonna 1987 Ari Hankaniemi, Tony Vuorinen ja Marko Santapakka saavuttivat Suomen mestaruuden M 16 3 x 5 km:n viestissä ja seuraavana vuonna Marko Santapakka voitti M 18 30 km:llä Suomen mestaruuden. Nimekkäin hiihtäjä oli kuitenkin Sari Hankaniemi, joka ylsi nuorten PM-kisoissa Lillehammerissa jopa hopealle. Useana vuonna saavutettiin lisäksi muita merkittäviä saavutuksia SM-tasolla.
Maakuntaviestissä saavutettiin tavoite, jopa voittokin Rytikankaalla pidetyissä kuuluisassa "pakkaskisassa"vuonna 1985. sitä ennen maakuntaviesti oli järjestetty kerran ennen Kälviällä; vuonna 1966 Ruotsalossa Vähäjärven jäällä.
1990-luvulla hiihdossa saavutettiin kaksi Suomen mestaruutta. Vuonna 1993 Janne Isopahkala voitti M 18 sarjassa 15 km ja samana vuonna Matti Roimas M 40 sarjassa 10 km. Edellisellä vuosikymmenellä alkanut hyvä hiihtoinnostus jatkui vuosikymmenen alussa, mutta varsinkin junioripuolella alkoi lama loppupuolella, joka on jatkunut tähän päivään saakka.
Toisen kerran Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti järjestettiin Rytikankaalla vuonna 2010, jolloin Kälviä hiihti jo tutuksi tulleen tapansa mukaan B-sarjassa.
Koska pururadalla voi edetä myös jalan, on syytä mainita Kälviän maastojuoksumenestyksestä. Vaikka Kälviäläisiä yleisurheilijoita oli edennyt jopa olympialaisiin saakka, ensimmäiset Suomen mestarit saatiin Tarmoon maastojuoksusta 1966 upealla tavalla. Tarmo voitti mestaruudet sen ajan molemmissa juniorisarjoissa eli pojissa ja nuorissa. Nuorissa juoksi Jukka Maunula, Esko Kykyri ja Juhani Saviainen, poikien sarjassa Juhani Ruokoja, Markku Vähälä ja Kaj Niemi. He ylsivät seuraavanakin vuonna SM-kultaan. Henkilökohtaisen maastojuoksun SM-kullan on voittanut pelkästään Raimo Keiski vuonna 1978.
lähteet:
www.kalviantarmo.fi
Järvinen, L: Kälviä on Täynnä Tarmoa 1909-2009
KÄTKÖN LÖYTÄMINEN
Kuntoile tämä 5,4km latupohja omalla vapaalla tai perinteisellä tyylilläsi (moottoriajoneuvolla ajo kielletty)vihjeitä keräillen, niin saat lopulliset koordinaatit kätkölle.
N 63°51.abc E 023.27.def
Stage 1: Mitkä ovat "sähköjakelupöntössä" olevat 3 ensimmäistä oranssia numeroa? Käännä kolmas numero nurinpäin.= abc
Stage 2: Pysähdy suuren voimalinjan juureen. laske numerot yhteen pylväässä olevasta kyltistä ja lisää yksi = de
Stage 3: Pysähdy koordinaattien osoittaman valopylvään kohdalle ja kurkista pylvään takana lymyävien vihreiden miesten lukumäärä = f
Additional Hints
(No hints available.)