Skip to Content

<

Ruotsalon kinkeripiirit: Päälahti

A cache by Kattila1 Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 06/18/2012
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Helppo kätkö Kälviän Ruotsalolla.

"Kirkkopitäjissä rajojen määrityksessä on päästy jo keskiajalle, hallintopitäjissä se on vähän mutkikkaampaa." ??!
( Kaarlelan pitäjän historia I. )

Historian tutkimusta haittaa monessa pitäjässä se että aikojen saatossa dokumentteja on tuhoutunut tai hävinnyt. Monesti syynä on ollut tulipalot ja kirkkoja on myös ryöstelty, varsinkin isovihan aikana. Ruotsin Kuninkaanlinnan arkisto on myös kerran palanut vuonna 1622.


Ensiimäisissä Kälviän Pitäjää koskevissa dokumenteissä vuodelta 1542, mainitaan Ruotsalolla olleen 18 savua ja Kälviällä 10.

Pietarsaaren vanha emäpitäjä jakautui ensimmäisen kerran 1320-luvulla jolloin siitä erotettiin Salon - eli Rannan pitäjä ja Kemi omaksi pitäjäkseen. Seuraavan kerran Pietarsaari jakautui, todennäköisesti 1489,  ja silloin tuli Ruotsalosta ja Kälviästä heti osa Lohtajan neljänneskuntaa uudessa Kaarlelan pitäjässä.

Lohtaja sai oman saarnahuoneen 1517 ja vastapainona tälle, tai toisin päin, perustettiin kahdesta Kaarlelan - ja kahdesta Pietarsaaren kylästä kappeli Påras:iin. Lohtaja sai kappelikirkon 1576 ja se irtautui Kaarlelasta 1578.

Lohtajan irtauduttua Kaarlelasta, tuli Ruotsalosta heti Kaarlelan neljänneskunta. Ruotsalo sisälsi silloin Kälviän ja Korpilahden kylät. Kivisen ja mäkisen Ruotsalon  talomäärän kehitys alkoi pikkuhiljaa vakiintua 1600-luvun alussa vastoin kuin Kälviällä, jossa uudistiloja perustettiin tasaiseen tahtiin alavaan ja viljavaan, tosin hallan arkaan, jokilaaksoon. Ullava mainitaan ensimmäisen kerran erillään Kälviästä vuonna 1608 ja samana vuonna perustettiin Kruunupyyn kappeli Påras:sta ja Teerijärvestä. Vuonna 1621 mainitaan ensimmäisen kerran Ylikälviä eli nykyinen Välikylä erillään Ruotsalosta.

Kaupan käyntiä rajoitettiintuolloin valtiovallan taholta sallimalla se vain tätä varten perustetuille / -ssa kaupungeissa, ns "maakaupan" ollessa kiellettyä. Kustaa II Adolf:n perustaessa 1620-luvulla Kokkolan kaupunkia, oli hänelle Kaarlelassa Ruotsalo ensimmäinen vaihtoehto kaupungin paikaksi. Onko kyseinen paikka ollut sitten nykyinen Ruotsalon kylän keskus ja Rytikari, vaiko Konginkarin seutu Kälviänjokivarressa, jossa oli myöhemmin mm. Pohjanmaan rykmentin komentajan talo ja venäläisten tukikohta: Gränö -?

Kaupunki perustettiin sitten Kaarlelan Ristirannan kylään.

Kälviä, sisältäen Ullavan ja Ruotsalo, irtautuivat omaksi pitäjäkseen Kaarlelasta vuonna 1639, - ilman vaihetta jossa se olisi ollut kappeliseurakunta. Tämä on ollut ainut kertaista suur-Kokkolasta itsenäistyneistä pitäjistä??

Kaarlelan kirkkoherrana oli tuolloin Erik Gallen, Kaarlelan ensimmäisen luterilaisen kirkkoherran poika joka teki samana vuonna aloitteen Vetelin kappelikirkon rakentamisesta.

Monesti jo tapahtuneille on ollut ainakin yksi vastine ja vaihtoehto ja monesti se on ollut hyvin lähellä ettei olisi käynyt toisin, miten on sitten viimekädessä käynyt ja päätetty!?

Ajatus leikki: mitä jos olisi kuitenkin käynyt toisin - ?
 

Mitä jos Kuningas olisikin saanut hankittua kaupunkia varten tarvittavan maa-alan Ruotsalon talonpojilta? 

Missä olisi kaupunki ? -
Olisiko maalaiskunta ja kaupunki yhdistyneet 1970 - luvulla ? -
Mikä maalaiskunta - ? 
Monennessako paikassa olisi Kaupungin satama !?-
...- ?

Ainakaan se tuskin olisi ollut kaavoitettuna samaan karttaan Kaarlelan emäkirkon kanssa, niinkuin joskus oli tehty. Kartta on nähtävänä mm. Kaarlelan historian kirjoissa!

Mitä jos Kälviän kirkko olisikin rakennettu Ruotsalolle, mikä on aikanaan ollut hyvin, hyvin lähellä? 

Mikä olisi "lapsella" nimenä - ?
Miten kaikki tuo edellinen olisi nyt suhteessa siihen ?
... ?-

Ainakin kirkko olisi komealla mäellä...!

Saa jatkaa - parhaat ja unohtuneet pääsee kätkökuvaukseen.

Liitteenä, kuvana, olevasta kartasta ja Ruotsalon maisemasta on luettavissa paljon kylän historiasta. Liitteenä on lisäksi digitoituna Kälviän Kirkkoherran ja Lääninrovasti Heikki Niemelän toukokuussa 2012 kirjoittama dokumentti, jossa mainitaan Ruotsalon kinkeripiirit -silloin kun niitä oli oikein palijo. Esittelen Kälviän Ruotsalon-kylän niihin perustaen.

Kälviän kantatilat Ruotsalolla, kinkeripiireittäin: Päälahti
Kokkola - Oulu tien merenpuoli, joka on ehkä vanhinta asuin aluetta Kälviällä? Alempana oleva lampi on nimeltään Kotolahti. Tie kulki ennen kahta viimeistä oikaisua lenkin kylän läpi ja on sillä kohtaa nykyään nimeltään "Ruotsalon kylätie". Kantailoja alueella: Mattjussi, Rautio, Junkkila, Kinnari ja Nissilä. Kätkö on Matjussin talojen lähellä.

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

275 Logged Visits

Found it 267     Didn't find it 4     Write note 2     Publish Listing 1     Update Coordinates 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 7 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.