Skip to Content

<

Volokinpolku: 58 Urheilijat - Janne Ahonen

A cache by Oggee, fi.c, Kaitsu_ Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 6/24/2013
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
3 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Volokinpolku on Volokinpolun retkeilyreittiä ja sen monipuolista luontoa esittelevä kätkösarja. Reitti muodostaa janamaisen geopolun, joka on merkattu maastoon keltaisin opastein.

Geopolun kätköjen piilotustapa vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan, mutta on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yhden linjan mukaan. Jokainen kätkö on noudettavissa myös itsenäisenä kohteena. Koko geopolun pituus on noin 30 kilometriä. Etsi geopolun kätköjä luonnonrauhaa kunnioittaen!

Huom! Koska kätkö on janamudossa eikä palaa alkupisteeseen, helppo tapa kiertää polku on porukalla käyttäen kahta autoa, toinen auto jätetään polun toiseen päähän Jyrkälle ja toinen auto viedään toiseen päähän polun päässä sijaitsevalle laavulle. Polun voi suorittaa myös esimerkiksi 7km pätkissä jättämällä auto pienille metsäteille parkkiin.

HUOM! Koska Volokinpolun maasto on paikoittain hyvin vaikeakulkuista, polkua ei suositella kokemattomille luonnossaliikkujille. Polkua on vaikea ajaa maastopyörällä.

Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii Wikipedia.


Janne Ahonen: Ura

Janne Petteri Ahonen (s. 11. toukokuuta 1977 Lahti) on suomalainen mäkihyppääjä ja kiihdytysajaja. Hän on mäkihypyn kaksinkertainen maailmanmestari henkilökohtaisessa kilpailussa (Trondheim 1997 ja Oberstdorf 2005), sekä moninkertainen MM-hopea- ja pronssimitalisti lentomäessä, normaalimäessä sekä suurmäessä. Ahonen on maailmancupin voittaja (2004, 2005) ja ainoa viisinkertainen Keski-Euroopan mäkiviikon voittaja (1998–1999, 2002–2003, 2004–2005, 2005–2006 ja 2007–2008). Joukkuekilpailuissa hän on kolminkertainen maailmanmestari. Henkilökohtaista olympiamitalia hän ei ole urallaan saavuttanut. Ahonen edustaa Lahden Hiihtoseuraa.

Ahonen lopetti uransa kesällä 2008. Hänelle järjestettiin vielä jäähyväiskilpailu, jonne kutsuttiin monia huippuhyppääjiä. Ahonen kuitenkin ilmoitti maaliskuussa 2009 palaavansa takaisin mäkikisoihin kaudeksi 2009–2010. Kauden viimeisen kilpailun eli normaalimäen SM-kisojen jälkeen Ahonen ilmoitti jatkavansa vielä ainakin yhden kauden ajan, ja ilmoitti päätavoitteikseen kaudelle 2011 Keski-Euroopan mäkiviikon ja Oslon pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut. 5. maaliskuuta 2011, Oslon maailmanmestaruuskisoissa, Ahonen ilmoitti lopettavansa uransa kuluvan kauden jälkeen. 13. maaliskuuta 2011 Salpausselän kisoissa Ahonen päätti uransa 34. sijaan.

Ahonen ilmoitti palaavansa jälleen kilpailemaan 10. tammikuuta 2013, tavoitteenaan vuoden 2014 olympialaiset.

Ura
Ennen aikuisten huipulle nousemista Ahonen voitti nuorten MM-kultaa vuonna 1993. Samana vuonna hän pääsi 15-vuotiaana myös aikuisten MM-kisoihin Falunissa, jossa hän kilpaili suurmäessä. Seuraavalla kaudella Ahonen voitti nuorten MM-kullan lisäksi ensimmäisen MC-osakilpailunsa Engelbergissä.

Kaudella 1994–1995 Ahonen voitti arvostetun Garmisch-Partenkirchenin uudenvuodenkilpailun. Thunder Bayn MM-kilpailut tuottivat joukkuemaailmanmestaruuden sekä kaksi henkilökohtaista 9. sijaa. Maailmancupin yhteispisteissä sijoitus oli kolmas, kuten seuraavalla kaudella 1995–1996. Tuolloin hän voitti lentomäen MM-hopeaa Kulmissa.

Trondheimin MM-kisoissa 1997 Ahonen voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa normaalimäessä noustuaan ensimmäisen kierroksen kahdeksannelta sijalta yllätysvoittoon. Normaalimäen kultamitalin lisäksi Ahonen voitti maailmanmestaruuden myös joukkuemäessä. Naganon olympialaiset 1998 toivat myöhemminkin turhankin tutuksi käyneen 4. sijan normaalimäessä. Seuraavalla kaudella 1998–1999 Ahonen voitti ensimmäistä kertaa Keski-Euroopan mäkiviikon, mutta kausi tuotti myös pettymyksiä. Ramsaun MM-kisoissa 1999 Ahonen oli kaikissa, niin normaali-, suur- kuin joukkuemäen kilpailussakin, neljäs. Hän myös johti pitkään maailmancupia, mutta joutui loppukaudesta taipumaan Saksan Martin Schmittille ja jäi toiseksi.

Vuonna 2000 Ahonen voitti pronssia lentomäen MM-kilpailuissa ja oli kolmas maailmancupissa. Palkintopallisijoja kauden aikana kertyi peräti 16. Vuoden 2001 MM-kotikisoissa, kotimäissään Lahdessa hän otti henkilökohtaisen pronssimitalin suurmäessä ja kaksi joukkuehopeaa. Maailmancup-kausi 2001–2002 alkoi karsiutumisella toiselta kierrokselta. Ahonen kärsi kauden aikana sitkeästä tekniikkavirheestä, joka vinoutti hyppyjen suuntausta vasempaan. Lopulta syy löytyi alaselän vammasta, jonka kuntoon saatuaan Ahonen nousi takaisin huipulle juuri ennen olympialaisia. Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002 tuloksena oli kuitenkin tutuksi tullut neljäs sija normaalimäessä ja joukkuemäen hopea. Kyseinen hopeamitali tuli mitä katkerimmin, sillä Suomi hävisi kilpailun voittaneelle Saksalle pienimmällä mahdollisella erolla, 0,1 pisteellä.

Toistaiseksi viimeisimmän joukkuemäen MM-kultansa Ahonen voitti Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2003. Samalla kaudella hän voitti toisen kerran Keski-Euroopan mäkiviikon, jonka aikana hän myös voitti Innsbruckin osakilpailun. Seuraavana vuonna Ahonen voitti ensimmäistä kertaa maailmancupin ja hopeaa lentomäen MM-kilpailuissa, sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa. Maailmancup-kamppailu oli tiukkaa Ahosen ja Norjan Roar Ljøkelsøyn välillä, mutta eroa Ahosen hyväksi jäi lopulta 10 pistettä. Kauden aikana Ahonen voitti kolme osakilpailua ja sijoittui peräti 13 kertaa kolmen parhaan joukkoon.

Kausi 2004–2005 oli Ahosen dominoima. Hän voitti toistamiseen maailmancupin ja 12 osakilpailua, mikä oli ennätys yhden kauden voitoissa kauteen 2008–2009 asti. Niin ikään Ahosen kuuden osakilpailun voittoputki on ennätys, johon tosin loppukaudesta ylsi myös Matti Hautamäki, kauden 2007–2008 alussa Thomas Morgenstern ja kaudella 2008–2009 Gregor Schlierenzauer. Ahonen voitti Keski-Euroopan mäkiviikon jo kolmatta kertaa voittamalla kolme ensimmäistä osakilpailua ja sijoittumalla Bischofshofenissa toiseksi. Mäkiviikon jälkeen Ahosta vaivasi sitkeä flunssa sekä myöhemmin murtunut kylkiluu. Ahonen teki tästä huolimatta loistokkaan paluun Oberstdorfin MM-kisoihin voittamalla suurmäestä kultaa ja normaalimäestä pronssia. Lisäksi Suomen joukkue saavutti hopeaa Oberstdorfissa suurmäen joukkuekilpailussa. Willingenissä Ahonen hyppäsi 152 metrin "haamuhypyn", eli pisimmän hypyn, mitä suurmäessä on koskaan hypätty. Kauden ainoa todellinen vastoinkäyminen tuli vasta päätöskisassa Planicassa, kun voitosta taistellut Ahonen liiti viimeisellä hypyllään vaarallisen pitkälle (240 metriä), kaatui hyppynsä ja mursi häntäluunsa. Elokuussa 2009 selvisi että Ahonen hyppäsi tuolloin krapulassa.

Kauden 2005–2006 maailmancupin Ahonen aloitti hienosti. Ennen Torinon olympialaisia käytiin 14 henkilökohtaista osakilpailua, joissa hän sijoittui joka kerta kuuden parhaan joukkoon, voittaen kaksi kertaa ja sijoittuen palkintokorokkeelle yhdeksän kertaa. Keski-Euroopan mäkiviikolla Ahosen lähin uhkaaja oli Jakub Janda, jonka kanssa Ahonen otti mäkiviikon historian ensimmäisen jaetun voiton. Myös maailmancupissa Ahosen pahin vastustaja oli Janda, jonka kauden aloitus oli vielä parempi kuin Ahosella. Viisi voittoa ensimmäisistä yhdeksästä kilpailusta, ja mäkiviikon jälkeen Jandan johto Ahoseen maailmancupin kokonaispisteissä oli 117 pistettä, mutta seuraavan kahden osakilpailun jälkeen ennen olympiataukoa eroa oli enää 51 pistettä. Torinon kisat olivat Ahoselle pettymys ja kauden käännekohta, kun henkilökohtaista olympiamitalia ei tullutkaan, sijoitusten ollessa normaalimäessä kuudes ja suurmäessä yhdeksäs. Maailmancupin osakilpailut Torinon jälkeen eivät sujuneet Ahoselta enää alkukauden tapaan ja parhaaksi sijoitukseksi jäi viimeisen osakilpailun kymmenes sija Planicassa. Maailmancupin kokonaispisteissä eroa Jandaan jäi lopulta 127 pistettä ja Ahonen oli toinen.

Kausi 2006–2007 oli Ahoselle vaikea; ensimmäistä kertaa urallaan hän jäi täydellä maailmancup-kaudella ilman palkintokorokesijoituksia. Maailmancupin loppupisteissä hän sijoittui lopulta kahdeksanneksi. Sapporon MM-kisoissa 2007 Ahonen sijoittui suurmäessä kuudenneksi ja normaalimäessä hän oli 14.

Kaudella 2007–2008 Ahonen kuitenkin palasi takaisin huipulle ottamalla historiallisen viidennen mäkiviikon kokonaisvoittonsa, jättäen taakseen Jens Weissflogin saavuttamat neljä voittoa. Samalla hän nousi maailmancup-voittojen määrässä (36) ohi Weissflogin (33). Ahosta parempaan ovat tässä pystyneet vain Gregor Schlierenzauer, Matti Nykänen ja Adam Małysz. Garmisch-Partenkirchenin uudenvuoden kilpailussa 2008 Ahonen saavutti sadannen maailmancupin palkintopallisijoituksensa. Kyseistä tilastoa hän johtaa ylivoimaisesti ennen Adam Małyszia (92 palkintopallisijoitusta). Helmikuussa 2008 Ahonen saavutti henkilökohtaisen pronssimitalin sekä joukkuehopean lentomäen MM-kisoissa Oberstdorfissa. Näiden mitalien myötä hän sivuaa Matti Nykäsen ennätystä aikuisten arvokilpailuiden mitalien määrässä (19). Viimeisen mitalinsa ennen välivuottaan Ahonen nappasi 28.3.2008 Rukalla järjestetyssä kisassa voittamalla suurmäen Suomen mestaruuden. Se oli hänen uransa kahdestoista Suomen mestaruus.

Aiemman ilmoituksensa mukaisesti Janne Ahonen lopetti mäkihyppyuransa 9. heinäkuuta 2008 Lahdessa järjestetyn jäähyväiskilpailun jälkeen. Hänen jäähyväiskisaansa oli eri lähteiden mukaan seuraamassa 11 500–15 000 ihmistä paikan päällä. Viimeisen, tosin näytösluontoisen, kisansa Janne onnistui voittamaan kohtalaisen ylivoimaisesti.

Ahonen valittiin vuoden urheilijaksi vuonna 2005. Vuoden 2008 Urheilugaalassa Ahonen sai kaksi Uuno-palkintoa. Erikoispalkinnon pitkästä urheilu-urastaan ja Vuoden sykähdyttävin hetki -palkinnon mäkiviikon voitostaan. Mäkihyppyuransa jälkeen hän vastasi A-maajoukkueen hyppypuvuista.

Ahonen sai kunnian toimia Suomen joukkueen lipunkantajana niin Naganon olympialaisten kuin myös Lahden maailmanmestaruuskisojenkin avajaisissa.

Palu mäkikisoihin
Janne Ahosen tekemästä päätöksestä jatkaa mäkihyppyuraansa kaudella 2009–2010 tuli tieto 8. maaliskuuta 2009. Tavoitteekseen Ahonen ilmoitti palkintokorokkeelle nousemisen. Hän sanoo, ettei tule kilpailemaan täyttä maailmancupin kiertuetta, mutta tavoitteena on kuitenkin ottaa paikka Suomen mäkijoukkueessa sekä Keski-Euroopan mäkiviikolle että Vancouverin 2010 talviolympialaisiin. Ahonen kilpaili ensimmäisen kerran paluunsa jälkeen joukkuekisassa Lahdessa 18. syyskuuta 2009. Ahosen joukkue Lahden Hiihtoseura voitti kilpailun. Seuraavan päivän henkilökohtaisessa kilpailussa Ahonen voitti mestaruuden ennen Harri Ollia.

Kausi 2009-2010


Olympialaisten normaalimäen kilpailussa Ahonen sijoittui jo kolmatta kertaa olympialaisissa neljännelle sijalle, jääden pronssimitalista viiden pisteen päähän. Suurmäessä Ahonen oli 31. vetäydyttyään kilpailun toiselta kierrokselta koekierroksella sattuneen kaatumisen seurauksena.

Ahonen osallistui vielä vammastansa huolimatta vuoden 2010 mäkihypyn SM-kisoihin. Jossa hän saavutti normaalimäen henkilökohtaisessa kilpailussa hopeaa, ja joukkuekilpailussa kultaa. Suurmäen kilpailu peruttiin huonojen tuuliolosuhteiden vuoksi. Hieman sen jälkeen Ahonen paljasti jatkavansa uraa ainakin kaudelle 2010–2011 asti. Vuonna 2011 Janne Ahonen hyppäsi uransa viimeisen hypyn Lahden Salpausselän kisoissa. Tammikuussa 2013 Ahonen ilmoitti palaavansa toistamiseen mäkihyppääjäksi. Näillä näkymin Ahonen kilpailee seuraavaksi kaudella 2013-2014 karenssin takia. Ahosen tavoitteena on hypätä vuonna 2014 olympialaisissa Sochissa.

HUOM! Ota mukaan kierrokselle lyijykynä ja teroitin. Älä käytä loggaamiseen tarroja, leimoja tai irtonaisia lappuja.

Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, voitte käyttää lyhennettä nimimerkeistänne säästääksenne tilaa lokikirjassa. Muista kirjoittaa nettiloggaukseen keitä nimimerkkinne taakse kätkeytyy.

Shortly in English:
Volokinpolku is a geohiking trail that takes you in to Volokinpolku hiking trail. This trail is clearly pointed out by yellow markings along the route.

The caches in trail are hidden according to the hiding place, but all caches are easily found.

Every cache is find-able on its own, so you don't have to go through the whole trail if you don't want to. If you decide to hike the whole Geotrail the hiking distance will be approx. 30 km
Please take consideration of Geo trails' nature, do not disturb animals or damage the flora searching any caches. Respect the nature!

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

198 Logged Visits

Found it 197     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.