Eräs Kreikan "seitsemästä viisaasta", Miletolainen Thales, totesi noin vuonna 600 eKr., että hangattu meripihka pystyi vetämään puoleensa keveitä esineitä. Tätä voimaa ruvettiin myöhemmin kutsumaan sähköiseksi voimaksi. Sähköilmiöihin liittyvät sanat johtuvat useimmissa kielissä Kreikan sanasta elektron (=meripihka).
Sähkön alkutaival Nurmijärven pitäjässä
Nurmijärven pitäjän kautta kulkevat joet ovat kautta aikojen tarjonneet oivallisen keinon viljan jauhamiseen. Milloin ensimmäiset vesimyllyt ovat pitäjäämme ilmestyneet, siitä ei ole tarkkaa tietoa, mutta todennäköisesti tämä on tapahtunut jo keskiajalla.
Ensimmäisen voimalaitoksen perustamiseen tähtäävän yrityksen, vuonna 1908, teki Nurmijärven ensimmäinen apteekkari Albin Koponen. Hän perusti Kirkonkylään lääkelaboratorion ja saadakseen käyttövoimaa tehtaalleen hän yritti innostaa Myllymäen kosken omistajia perustamaan sähkölaitoksen. Hanke kuitenkin kariutui, kun paikkakunnan asukkaita ei saatu vakuuttuneiksi asiasta ponnisteluista huolimatta.
Uusi yritys
Seuraavan kerran ajatus sähköenergian hankkimisesta Myllymäen koskesta putkahtaa esiin heinäkuussa 1913. Mainitun kuukauden 27. päivänä pidettiin Ylöstalossa kokous, jossa oli saapuvilla 15 kirkonkyläläistä ja 10 palojokelaista koskenomistajaa. Eriäviä mielipiteitä kuitenkin löytyi ja taas asia jäi sikseen.
Tositoimiin
Kesäkuun 30. päivänä, 1918, esitettiin Pellervo-seuran vuokraehdotelma koskenomistajien kokouksessa. Samalla sovittiin Palojoen ja Kirkonkylän jakokuntien välinen vanha riitajuttu ja päätettiin ryhtyä puuhaamaan yhteistä sähkölaitosta, ties monennenko kerran. Samalla sovittiin kosken vuokraamisehdoista Nurmijärven kunnalle.
Koskenomistajain kokous pidettiin 14. päivänä heinäkuuta 1918. Ahjolan saliin oli heidän ohellaan kokoontunut muitakin asianharrastajia. Lisäksi olivat paikalla senaattori Anneberg juridisena ja insinööri Kyander teknillisenä neuvonantajana. Tällöin vuokrakontrahti allekirjoitettiin lopullisessa muodossa ja samalla annettiin takaussitoumus pankkiin lainan saamiseksi koneiden ja muiden tarveaineiden hankintaa varten. Ensi alkuun lainattiin elintarvikelautakunnan kassasta 125 000 vanhaa markkaa.
- Kerrotaan, että insinööri Sampo Kyander löi vuokrasopimuksen tultua allekirjoitetuksi puheenjohtajan nuijan pöytään ja lausui: "Nyt on sitten Nurmijärven Sähkölaitos katsottava perustetuksi." Silloin nousi istuimeltaan kirvesmies Kustaa Raunio ja lähti kävelemään vakain askelin kohti ovea. Paikalla olevien joukosta joku virkkoi: "Mihinkäs Raunio nyt menee?" "Menen hakkaamaan lamppui rikki", kuului vastaus. Kokouksen jännittynyt ilmapiiri laukesi.