Huom.!
- Kätkö ei ole puolustusaseman raunioihin kuuluvissa rakennelmissa tai niihin rinnastettavissa paikoissa (muinaismuistolaki)
- Saadaksesi kätkön, saatat tarvita jonkinmoista apuvälinettä. Tosin pelipaikalla löytyy siihenkin riittävästi vaihtoehtoisia välineitä, jotkut voivat selvitä ilmankin näitä.
- Mutta minkäänlaisia arkeologisia kaivauksia ei saa/tarvitse tehdä, saadaksesi kätkön.
- Muista laittaa purkki huolellisesti takaisin kuten se oli, kiinnitys on hentoa hennompi.
- Kuljethan mahdollisuuksien mukaan polkuja pitkin pelipaikalle.
- Spoilaavat viestit poistetaan.
Maunulan taisteluasema XXII:3 on suurelta osin tuhoutunut teiden ja talojen rakentamisen, sekä maan ottamisen että luontaisen peittymisen myötä. Se suojeltiin vasta 70-luvulla muinaismuistolain nojalla. Sotien jälkeen näitä vanhoja puolustus asemia räjäyteltiin palasiksi niissä olevan raudan takia josta oli kova pula, sekä viranomaisten toivomuksesta, tarkoituksena estää laitapuolen kulkijoiden majottuminen näihin.
Historia
Venäläiset linnoittivat Suomenlahtea ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikana pääkaupunkinsa Pietarin suojelemiseksi. Tässä yhteydessä myös Helsinki ympäröitiin maa- ja merilinnoituksella. Rakentajina toimivat venäläiset sotilaat ja linnoitustyöläiset, mutta joukossa oli myös runsaasti suomalaisia sekä kiinalaista vankityövoimaa. Maalinnoitusta ei koskaan saatu täysin valmiiksi, eikä sitä käytetty alkuperäiseen tarkoitukseensa. Toisaalta historiassa juuri mikään linnoitus ei olekaan osoittautunut voittamattomaksi. Jos niitä ei ole valloitettu, ovat ne sortuneet petturuuteen tai puolustustahdon romahtamiseen. Helsingin maalinnoitus on sotahistoriallisesti merkittävä kohde, sillä se on hajautetun linnoitusjärjestelmän varhaisimpia esimerkkejä maailmassa.
Tämänkin taisteluaseman ympärillä oleva metsäsaareke on vuosien varrella pienentynyt vääjämättä, kaupungin täydennys rakentamisen myötä.
Alueen kasvillisuus
Alue koostuu kahdesta jyrkkärajaisesta Helsingin maalinnoitukseen kuuluvasta kalliosta sekä niiden välin ja liepeiden rehevänpuoleisista metsiköistä. Kallio- ja ketokasvistoon kuuluvat mm. ahokissankäpälä, pölkkyruoho, lituruoho, ketokeltto, haurasloikko, karvaskallioinen, kevätkynsimö, ahomatara, mäkilemmikki, huopakeltano, litteänurmikka, saksanhanhikki, suppujäsenruoho, kevättädyke, mäkivirvilä ja keto-orvokki.
Ehkä vihdoinkin tämä kallioinen metsäsaareke on vihdoinkin pääsemässä ns. asemasota vaiheeseen täydennys rakentamisen suhteen. Helsingin kaupunki on nostanut joulukuussa 2012 tämä alueen arvoluokitusta yhden pykälän ylöspäin eli luokkaan 2. Syystä että, täällä silmälläpidettävänä lajina on (alueellisesti uhanalainen kissankäpälä) Lisäarvoina Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit mäkilemmikki ja kevättädyke sekä historialliset arvot (maalinnoituksen asemat).
Alueen jästi toiminta on vireää, toimithan sen mukaisesti.
Käytössä on 2,5dl nesteen pakastamiseen soveltuva rasia.
Lähimmiltä bussipysäkeiltä on matkaa kätkölle alle 300m.
Pirjontie (2239) Pakilantie, linjat: 63, 66, 66A, 67, 516, 554
Pirjontie (2238) Pakilantie, linjat: 22, 51, 52, 62, 63, 66A, 67, 550, 552, 554
Pirjontie (2231) Pirjontie, linjat: 51, 52, 52V, 62, 550,552
Suursuon sairaala (2259) Suursuonlaita, linja: 22
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mikäli haluat tutustua Maunulan luontopolun, niin reitti alkaa Metsäpurontieltä (N60° 13.827' E024° 55.269' ~WGS84), kiertää polkutietä pitkin Maunulan eteläpuolelta Suursuon linnoituskallioille, matkaa alkupisteestä on kaikkiaan noin 3,5 kilometriä, polun varresta pitäisi löytyä 16 infotaulua. Ja kävelymatka P-alueelta, luontopolun alkupisteelle on noin 1 kilometri.