Liimatan taival: 21 Lemmenjoen kp I Traditional Geocache
Liimatan taival: 21 Lemmenjoen kp I
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Liimatan taival eli Ylä-Keyrityn järven kierto (23 km) sijaitsee Rautavaaralla Metsäkartanon maisemissa. Maisemiltaan monipuolinen polku, joka lähtee Metsäkartanolta ja kiertää järven Holinrotkon kautta. Polun varrella on pitkospuu osuuksia, kapulalossi ja useita taukopaikkoja. Reitti on merkitty punaoranssein pantamerkinnöin puissa, paaluissa ja risteysviitat. Reitti on helppokulkuinen, mutta Hollinrotkossa vaikea.
_________________________________________________________________________________________________________________
Kätkösarja on asetettu polun läheisyyteen ja toteutus vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan. Osa reitistä kulkee luonnonsuojelualueella.
_________________________________________________________________________________________________________________
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii luontoon.fi verkkopalvelu.
Kätkö sisältää vain lokivihkon, joten oma kyna ja teroitin matkaan.
_________________________________________________________________________________________________________________
HUOMIO, OLET NYT LUONNONSUOJELUALUEELLA !
_________________________________________________________________________________________________________________
Lemmenjoen kansallispuisto I:
Lemmenjoki on Suomen suurin kansallispuisto ja Euroopan laajimpia erämaa-alueita. Puisto tarjoaa mielenkiintoista koettavaa niin omien polkujensa kulkijoille kuin reiteillä pysytteleville retkeilijöillekin. Kansallispuiston länsi- ja eteläosat ovat aitoa erämaata, jossa kulkija voi kokea luonnon rauhan ja hiljaisuuden näkemättä kenties ainuttakaan vastaantulijaa päiväkausiin. Alueen merkityt retkeilyreitit kulkevat puiston virkistysosassa Lemmenjokilaaksossa.
_________________________________________________________________________________________________________________
Lemmenjoella voi nähdä lähes koko pohjoisen luonnon kirjon valtavista vanhoista mäntymetsistä laajoihin tunturialueisiin, reunattomiin soihin ja reheviin jokilaaksoihin. Lemmenjoen korkeimman tunturin Morgam-Viibuksen (599 m) huipulta avautuvat henkeäsalpaavat maisemat lounaassa Pallastuntureille, idässä Saariselän tuntureille ja pohjoisessa saamelaisten pyhälle Ailigas-tunturille. Maisemaa halkovat suuret joet: Lemmenjoki, Inarijoki, Vaskojoki, Repojoki ja Ivalojoki. Norjasta kansallispuiston erottaa Kietsimäjoki, jonka toisella puolella alue jatkuu Ylä-Inarijoen (Øvre Anárjohka) kansallispuistona. Kansallispuiston eteläosaa hallitsevat laajat jängät.
_________________________________________________________________________________________________________________
Luonnon lisäksi Lemmenjoella kiehtovat sen nykypäivään jatkunut kullankaivuperinne ja saamelaiskulttuuri. Mielenkiintoisia kulttuurikohteita ovat esimerkiksi Sallivaaran vanha poroerotuspaikka sekä saamelaiset asuinpaikat Kaapin Jounin kenttä ja Matti Mustan tupa. Kullankaivun historiaan ja nykypäivään voi tutustua Kultasataman ja Jäkäläpään välisellä kulta-alueella.
_________________________________________________________________________________________________________________
Kansallispuiston keskiosaa hallitsee koko puiston komein maisema: yli 70 km pitkä Lemmenjoki, ja sitä ympäröivät Maaresta- ja Viipustunturit. Lemmenjokilaakson rinteitä verhoaa vanha mäntymetsä, jonka veroista tuskin muualta maasta löytyy.
_________________________________________________________________________________________________________________
Historia:
Jokilaaksot ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja esihistoriallisista ajoista lähtien. Myös Lemmenjoella on merkkejä ihmisen toiminnasta satojen vuosien takaa. Kansallispuiston alueelta on löydetty noin 700 pyyntikuoppaa, joiden avulla saalistettiin villipeuroja 1800-luvulle saakka.
Peurojen vähetessä ja porosaamelaisten siirtyessä alueelle 1800-luvun lopulla yleistyi poronhoitokulttuuri Lemmenjokilaaksossa. Samalla syntyi ensimmäisen kerran pysyvää asutusta. Njurkulahden kylän elämä pohjautuu tänäkin päivänä matkailun ohella poronhoitoon.
_________________________________________________________________________________________________________________
Ensimmäinen kultakuume houkutteli kaivajia Lemmenjoelle jo viime vuosisadan alussa. Varsinainen kultaryntäys tapahtui vasta sodan jälkeen 1940-luvulla, jolloin kultavaltauksia oli parhaimmillaan toista sataa. Koneellista kullankaivua kokeiltiin ensimmäisen kerran 1950-luvun alussa. Tänä päivänä kullankaivajia on suunnilleen sama määrä kuin suuren kultaryntäyksen aikana, mutta kaivinkoneiden käyttö on muuttanut kaivutoiminnan luonnetta.
_________________________________________________________________________________________________________________
HUOMIO. Kaikilla kosteilla osuuksilla ei ole pitkospuita. Reitin varrella osa pitkospuista ja silloista ovat huonokuntoisia, joten varovaisuutta.
_________________________________________________________________________________________________________________
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, käyttäkää lyhennettä nimimerkeistänne.
_________________________________________________________________________________________________________________
Additional Hints
(No hints available.)