Lehmiä laitumella Helsingin Viikissä elokuussa 2005. Taustalla Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilan rakennuksia.
Cows in the pasture in Viikki, Helsinki, Finland, in August, 2005. In the background there are buildings of the University of Helsinki agricultural faculty's study and research farm.
Tekijä: Jonik (Oma teos) [CC-BY-SA-2.0], lähde: Wikimedia Commons
Alue
Viikintien eteläpuolista Viikin osaa kutsutaan ainakin joissain piireissä Vanhaksi Viikiksi. Paikallinen päätoimija on Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustila. Lisäksi alueella sijaitsee mm. yliopistollinen eläinsairaala, arboretum eli puulajipuisto, Gardenian trooppinen puutarha, (nykyään valitettavasti suljettu) maatalousmuseo ja vuodesta 2013 alkaen jopa pieni juustola.
"Viikki on yksi harvoja alueita pääkaupunkiseudulla, jossa voi kokea maalaiselämään liittyviä ääniä, hajuja ja maisemia. Lehmät ja töyhtöhyypät ovat kuuluneet tähän maisemaan vuosikymmenten ajan. Peltoalueiden linnustoon ja eläimistöön voit tutustua peltoteillä kävellen tai pyöräillen." (lähde: http://www.helsinki.fi/viikki/koetila.html)
Kätkö
Alkupisteeltä löydät toisen pisteen sijainnin sekä jotain mukaan tarvittavaa. Toisella pisteellä ei tarvitse koskea mihinkään paikalla olevaan!
About the area
The parts of Viikki south of Viikintie are called (at least by some people) "the old Viikki". The main sights are the study and research farm of the University of Helsinki, the Veterinary Teaching Hospital, an arboretum, the (currently closed) Agricultural Museum, the tropical garden of Gardenia, and (since 2013) a small cheesery.
The cache
At the first stage you will find the coordinates for the second stage and a vital piece of extra information. There's no need to touch or move anything at the second stage!
Viikin opetus- ja tutkimustilan historiaa
(Please scroll down for a summary in English)
Varhaiset vaiheet
"Kuningas Kustaa Vaasan käskystä yhdistettiin 1550-luvulla useammassa vaiheessa Helsingin kuninkaankartanoksi Helsingin pitäjässä kolme Länsi-Viikin ja kuusi Itä-Viikin kylän taloa sekä lisäksi yksityista erillistä tiluspalstaa. Ensimmäinen rukiinkylvö uudelle kartanoalueella, todennäköisesti Länsi-Viikissä, suoritettiin v. 1550." (HY 1984) Kartanon perustaminen liittynee Helsingin perustamiseen, joka tapahtui samana vuonna.
"Kartanokeskus, joka oli suunniteltu linnoitettavaksi, rakennettiin Vantaan kosken saareen. Sieltä käsin v. 1555 perustettiin erillinen maataloudellinen kartanokeskus, Viikin latokartano (Viks ladugård, Viks kungliga ladugård), Itä-Viikin sille paikalle, missä nykyäänkin Viikin vanha talouskeskus sijaitsee. Varsinaisen kuninkaankartanon elinaika kosken saaressa oli varsin lyhyt, sillä maaliskuussa 1571 Tallinnasta tulleet venäläiset partiojoukot tuhosivat sen. Kosken saari autioitui tällöin, eikä kuninkaankartanoa sitten enää rakennettu uudelleen. Viikin latokartanosta sen sijaan muodostui varsin huomattava maatila. Se on aina ollut valtion omistuksessa, lukuun ottamatta aikaa 1629-1655, jolloin se oli lahjoitettuna ratsumestari Gerdt von Schülzille. Vuonna 1655 lahjoitus peruutettiin ja kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen läänin maaherran virkataloksi, jona se oli vuoteen 1777. Vuosina 1778-1809 on kartano ollut sotilasvirkatalona ja sen jälkeen vuokrattuna yksityisille henkilöille, viimeksi leskirouva Thekla Waseniukselle vuoteen 1921. Tämän jälkeen kartano vuokrattiin Helsingin kaupungille vuoteen 1931 asti. Viimeksi mainittuna vuonna kartano luovutettiin Helsingin yliopiston hallintaan ja hoitoon käytettäväksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetus- ja koetilana (Maatalousministeriön kirje 13.3.1931). Hallinnollisesti tila jätettiin edelleenkin maatalousministeriön alaiseksi." (HY 1984)
Tilan alue on puolittunut
"Vuonna 1926 oli Viikin kartanon pinta-ala n. 650 ha, seuraavana vuonna lohkottiin kartanon maista Vantaanjoen varrella oleva n. 4 ha:n alue muuntoasemaa varten, sekä n. 180 hehtaarin Viikinmäen tila Herttoniemen rata-alueineen Helsingin kaupungille. Latokartanon ylioppilaskylän käyttöön lohkottiin 1950-luvulla n. 3 ha. Lahden moottoritien ja siihen liittyvien muiden tiejärjestelyjen tähden menetti tila 1960-1970-luvuilla maa-alueitaan n. 16 ha. Samoin 1970-luvulla Suomen valtio ja Helsingin kaupunki vaihtoivat maa-alueita. Viikin koetila menetti tässä vaihdossa n. 6 ha. Tällä tavoin tilan pohjoisrajaksi muodostui Lahden moottoritie. Tilan nykyinen pinta-ala on Uudenmaan maatalouskeskuksen v. 1967 ilmavalokuvista suorittamien mittausten mukaan 420,77 ha. Se jakaantuu eri maankäyttölajeihin seuraavasti: peltoa 223,15 ha, luonnon laidunta 5,80 ha, tonttimaata 25,37 ha, joutomaata 24,45 ma ja metsää 142 ha. Lisäksi tilaan kuuluu vesi- ja vesijättöalueita Vanhankaupungin lahdesta 46,68 ha." (HY 1984)
Tällä hetkellä Viikin opetus- ja tutkimustilan pinta-ala on on 353 hehtaaria, josta peltoa on 157 ha ja metsää 72 ha. (VOTT 2014)
Työntekijöiden määrä on vähentynyt
Tilaa hoidettiin vuoden 1950 marraskuuhun asti vankityövoimalla. Vuoden 1959 ihmistyötä tehtiin 51,5 työvuotta. 1982 vastaava luku oli 21,3 vuotta. (HY 1984)
Tällä hetkellä tilalla on töissä 11 vakituista työntekijää, joiden lisäksi vuosittain 5-10 yliopisto-opiskelijaa työskentelee harjoittelijana. (VOTT 2014)
Lähteet
- HY 1984. Helsingin yliopisto. Viikin opetus- ja koetilan historiaa vv. 1550-1983. 1984. Helsingin yliopiston monistuspalvelu, Painatusjaos, Helsinki.
- VOTT 2014. Viikin opetus- ja tutkimustilan www-sivut. http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/tila/. 23.1.2014.
A history of the Viikki Research Farm - English summary
The Viikki Manor was founded after an order by king Gustav I Vasa at 1550. The manor was formed by combining several farms in the Viikki area. The manor was built on an island in the river of Vantaa. The location is close to the site where Helsinki was originally founded in the same year.
For the farming the manor built another centre in the middle of the fields. The main manor was destroyed in 1571 by the Russian troops and was never rebuilt. However, the so called farming manor ("latokartano", literally "barn manor") has remained operational ever since.
Since its founding the farm has been owned by the state. The only exception was in 1629-1655, when the farm was donated to officer Gerdt von Schülz. The donation was revoked in 1655 and the farm returned to the state, which later rented it for private owners and the City of Helsinki. In 1931 the farm became a teaching and testing farm for the University of Helsinki.
The area of the farm has diminished during the last hundred years. In 1926 the farm had 650 hectares. After the Lahti motorway (located in the northern border of the farm) was built in 1967 the size of the farm was 420 hectares. Currently the farm area is 353 ha.
The farm was operated by penal labour until 1950. In 1959 the workers did 51.5 years of labour and in 1982 the corresponding figure was 21.3. Currently the farm employs 11 persons and 5-10 trainees.