Skip to content

This cache has been locked, but it is available for viewing.
<

Auran kirkko (3)

A cache by [DELETED_USER]
Hidden : 12/20/2013
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


 

Auran kirkko (3)

 

 

Lyhyesti:

Helppo peruskätkö Auran kirkon lähellä. Nykyinen Auran kirkko on jo kolmas paikalle rakennettu kirkko, myöskin kätkö on kolmas laatuaan kirkon lähimaastossa. Kolmas kerta toden sanoo?

Vuonna 1804 rakennettu Auran kirkko nököttää pienellä maankohoumalla Prunkkalan kylässä, noin 5 km Auran keskustasta Vanhaa Turuntietä kulkien Turkuun päin.

Edelliset kaksi kirkon lähellä sijainnutta kätköä olivat:

1) Puukirkot - Aura (joorz, 17/01/2007 - 21/11/2010) 

2) Poikettava (Alrimi, 24/04/2011 - 17/12/2013)

Auran kirkko ja tapuli. Kuvaaja: Johanna Forsius. Kuvausaika: 2007. ©  Museovirasto - kulttuuriympäristön rekisteriportaali

 

 

Prunkkalan kappeliseurakunta

Auran seurakunnan edeltäjä, Prunkkalan kappeliseurakunta, perustettiin vuonna 1636 Liedon emäseurakunnan yhteyteen.

Asemaseutu, Auran nykyinen keskusta muodostui junaradan varteen, viisi kilometriä kirkolta Tampereelle päin. Asemanseudun kylä kuului aikoinaan Pöytyään. Asemaseutulaiset halusivat kuitenkin jo 1700-luvulla erota Pöytyästä liittyäkseen Prunkkalan kappeliseurakuntaan, ja lähestyivät kuningasta anomuksella. Myönnytykseksi he saivat luvan käydä Prunkkalan kirkossa kelirikon aikana.

Vihdoin 1908 senaatti teki päätöksen siitä, että asemaseutulaiset saavat yhdistyä Prunkkalan kappeliseurakunnan kanssa omaksi seurakunnakseen. Auran seurakunta kuitenkin perustettiin vasta 1917, sillä sopimukseen sisältyi ehto. Yhdistyä sai vasta sitten, kun Pöytyän silloinen kirkkoherra jäisi eläkkeelle, jotta hänen palkkatulonsa eivät pienenisi kohtuuttomasti.

Varsinaista virkapappia Prunkkalalla ei koskaan ollut, sillä ensimmäinen oma sielunpaimen oli vuosina 1777-1819 kappalaisena työskennellyt Samuel Montin. Kappalaisen virkataloksi lahjoitti kreivi Pietari Brahe Niemen tilan Järvenojan kylästä. Hänen jälkeen ehtivät kappalaisina ollut herrat Johan Strandell, Erik Almberg, Gustaf Granström, Matias Waldstedt, Johan Holmberg, Isak Tamminen, Juho Koskinen ja viran viimeinen haltija Otto Tupala. Virka nimittäin lakkautettiin 1908. Kappalaisen apuna tai tilalla työskenteli vuosien 1805-1896 välillä 16 ylimääräistä pappia, kukin vain vuoden pari kerrallaan.

Sakastissa on tämä kuvakokoelma vanhoista Prunkkalan kappalaisista ja Auran kirkkoherroista. Alarivissä Turtiainen, Valmiala ja Tarjamo. 1970-luvun alussa kirkkoherrana toimineen Tarjamon jälkeen kuvastoa ei ole päivitetty. © Auran seurakunta.

 

Kirkossa on useita vanhoja dokumentteja. Tässä Venäjän keisari Nikolai ensimmäisen paragraaffi, hallitsijan vakuutus alamaisilleen, Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaille, vuodelta 1825. Kuva sakastista.© Auran seurakunta.

 

1. Kirkko

1500-luvun lopulla nykyisen kirkon paikkeilla oli jonkinnäköinen kirkko, josta tosin on hyvin vähän tietoa. Ilmeisesti kirkko kävi kuitenkin sadassa vuodessa liian pieneksi tai meni liian huonoon kuntoon, sillä sen paikalle rakennettiin noin sata vuotta myöhemmin toinen puukirkko.

Kirkon vanhin esine on Itäsiiven seinällä oleva krusifiksi 1600-luvulta. © Auran seurakunta.

 

Auran kirkon alttarin yläpuolella oleva puinen kohokuva on vuodelta 1683. © Auran seurakunta.

 

2. Kirkko

Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin vuonna 1691. Kirkko oli hirsistä salvottu pitkulainen rakennus (pitkäkirkko), jossa oli kaksi uloketta: asehuone ja sakaristo. Siihen aikaan oli tapana jättää aseet eteiseen, ennen kuin astuttiin sisälle kirkkoon. Järjestyksessä toinen Auran kirkko on tällä hetkellä Turussa. Hirret myytiin, kun kirkko purettiin, ja nyt osa kirkon hirsistä on edelleen asuinrakennuksena Kakskerran myllykylässä.

Kirkkoa lämmitettiin ennen näillä kaminoilla. Liekö entisaikojen kirkkoväärtit pelanneet varman päälle jättäessään kaksi kaminaa kirkkoon. Suntion työt alkoivat ennen vanhaan aika varhain, jos mieli saada kirkko lämpimäksi kello kymmeneen mennessä. © Auran seurakunta.

 

3. Kirkko

Nykyinen, kolmas kirkko, on vuodelta 1804. Kirkon piirrustukset laati A.Almfeld Tukholman yli-intendentinkonttorissa ja rakennusmestarina toimi Mikael Piimänen. Mikael Piimänen, kirkon rakennusmestari oli piirtänyt jo kivikirkolle piirustukset, mutta Auran kolmannesta kirkostakin tuli puinen. Se on malliltaan tasavartinen ristikirkko. Silloisen tavan mukaan mies kylän jokaista talosta osallistui rakentamiseen. Kirkkoa on remontoitu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 1958. Ulkoasua hallitsee 1885-1886 tehty korjaus.

Auran kirkko ja hautausmaata. Kuvaaja: Minna Pesu. Kuvausaika: 2007. © Museovirasto - kulttuuriympäristön rekisteriportaali

 

Kellotapuli

Kellotapuli on vuodelta 1774. Kaksinivelinen, barokkityylinen kellotapuli edustaa lounaissuomalaista tyyppiä. Sen rakentajaksi on arveltu Matti Åkerblomia.

 

Hautausmaa

Kirkkotarhaa on laajennettu useaan otteeseen. Sitä ympäröi kiviaita, joka on suurimmaksi osaksi rakennettu 1890-luvulla, jolloin kirkkotarhan laajennus oli ensimmäistä kertaa huomattava. Suurin osa alkuperäisestä kirkkomaasta sijaitsee kirkon eteläpuolella. Hautausmaan kapasiteetti riittää kymmeniä vuosia. Vanhimmat hautakivet ovat 1880-luvulta.

 

Nykyisen kirkon sisätilat
 
Sisätilaa kattaa korkea puinen tynnyriholvi. Alttaritaulun on maalannut Arthur Heickel 1927. Sen alapuolinen, vanhan alttarilaitteen alaosa on luultavasti Mathias Reimanin veistämä ja vuodelta 1683. Vanhasta kirkosta uuteen kirkkoon siirtyi muun muassa saarnastuoli, alttareliefi ja krusifiksi. 1600-luvun lopulla tehdyssä saarnastuolissa komeilee kuva Vapahtajasta, Luukkaasta, Johanneksesta ja Matteuksesta. Markusta ei ole vaikka, hänen kuvalleen olisi paikkakin. Ehkä rahat ovat loppuneet kesken.
 
Yleisnäkymä kirkon kuoriin. Kuva urkuparvelta. Auran kirkkotila on perinteisen vanhalla tavalla järjestetty. © Auran seurakunta.
 
Tämän kuorissa olevan rokokootyylisen kaappikellon lahjoittivat 1832 seurakunnan nuoret miehet. Nykyään kello toimii ja pysyy ajassa. Kellossa on nykyaikainen koneisto. © Auran seurakunta.
 
 
    
Laiva sisämaan kirkossa
 
Toinen mielenkiintoinen piirre kirkossa on sen katosta killuva massiivinen laiva. Laivan tekijästä tai lahjoittajasta ei ole tietoa, se on kuitenkin mitä luultavimmin 1700-luvulta. Ensimmäinen kirjallinen merkintä laivasta on vuodelta 1825. Laiva poistettiin kirkosta 1866, sillä se meni niin huonoon kuntoon. Laiva oli yli sata vuotta varastossa, ennen kuin Maakuntamuseo kunnosti sen. Takaisin kirkkoon laiva pääsi 1980-luvun puolessa välissä. Paattisten ja Vahdon kirkoissa on melkein identtiset laivat. Laivoja tuotiin kirkkoon entisaikoina kiitokseksi siitä, jos joku oli pelastunut merionnettomuudesta.
 
Itäsiivessä on myös mielenkiintoinen kirkkolaiva 1700-luvulta. Laiva on konservoitu 1986 Turun maakuntamuseossa. Laiva tuskin on ns. votiivilaiva eli merihädästä pelastuneen merimiehen lahjoitus kotikirkkoon. © Auran seurakunta.
 
 
Kukkaornamenttia komerossa
 
1800-luvun puolivälissä kirkko laudoitettiin sisäpuolelta. Samaan syssyyn maalattiin katto siniseksi, alttaritaulun ympärille verhot ja kattokruunujen kiinnityskohtiin keltaiset ruusukkeet. Kirkon yläosa pirskoteltiin harmaaksi. Auran kirkkoa on remontoitu 1926-27 ja uudelleen 1950-luvulla. 1927 urakassa kirkon sisäpuolta maalattiin kiertämään kukka- ja kasviornamentti, joka kuitenkin poistettiin heti seuraavassa remontissa. Pieni pätkä ornamenttia on kuitenkin vielä tallessa urkuparven komerossa. 1920-luvun korjausta suunnitellut arkkitehti vakuutti seurakunnalle, että kaikki vanha säilyy ennallaan. Arkkitehti vaihtoi vain alttaritaulun, seinät, lattian ja penkit. Viimeisimmän remontin jäljiltä Auran kirkko on sisältä kokovaalea.
 
Auran kirkon alttaritaulun aiheena on Kirkastusvuoren tapahtumat. Taulun on maalannut Arthur Heickell vuonna 1927. © Auran seurakunta.
 
Vuonna 1926 kuori-ikkunoihin hankittiin nämä lasimaalaukset, joiden aiheena on palava sydän ja orjantappurakruunu. Näistä lasimaalauksista käytiin kovaa keskustelua Kunnallisessa viikkolehdessä 1920-luvulla. © Auran seurakunta.
 
 

 

Tarinoita kirkon historiasta

 

Perinteenä valittaa papista

Prunkkalaiset olivat 1700-luvulla kuuluisia siitä, että he aina valittivat kirkkoherrastaan. Kerrotaan, että kuningas kyllästyi valittamiseen ja lähetti oman hovinarrinsa papiksi prunkkalaan. Tyyliin, sitä saa, mitä tilaa. Sille oliko hovinarri oikeasti täällä pappina, ei ole tosin ihan pätevää näyttöä. Kerrotaan myös, että hovinarri olisi ollut hyvin perso kutunjuustolle ja käynyt usein Seppälässä kerjäämässä emännän kuuluisia juustoja. Emäntä kuulemma lopulta kyllästyi ainaiseen kerjäämiseen, ja kun pappi jälleen osui paikalle juustonteon aikaan, emäntä nosti hameensa ylös, aikana jolloin hameen alla ei ollut mitään, ja istui penkillä olleen valmiin juuston päälle ja tokaisi ”Näin meillä juustoja tehdään”. Pappi ei enää sen jälkeen halunnut juustoa.

Tältä näyttävät ehtoollispöydän välineet. Kalkki eli ehtoollismalja on vuodelta 1808. © Auran seurakunta.

 

Prunkkalan papin saarna

Tarvasjoella kerrotaan kansantarinaa naapurissa sijainneen Prunkkalan kappelin eli nykyisen Auran papista, joka oli sunnuntaina kirkkoon mennessään löytänyt elävän pääskysen aidan raosta. Hän oli ottanut sen mukaansa taskunsa pohjalle. Saarnatessaan sitten kirkossa Pyhästä Hengestä oli hän todennut seurakunnalleen; "Te epäuskoiset pakanat, te ette koskaan usko minun sanojani. Jos minä sanon, että Isä on, niin te ette usko sitä. Jos minä sanon, että Poika on, niin te ette usko sitä. Jos minä sanon, että Pyhä Henki on, niin te ette usko sitäkään, Jos minä sanon, että Pyhä Henki on, niin te ette usko sitäkään. Mutta jotta te uskoisitte, minä tahdon näyttää teille elävän Pyhän Hengen. Ja minä näytän teille elävän Pyhän Hengen." Samalla pappi otti taskustaan pääskysen aikoen laskea sen lentoon, mutta lintuparka olikin tällä välin kuollut. Silloin pappi lisäsi äskeiseen lauseeseen; "Perkele, se onkin jo kuollut!"

Saarnastuoli on peräisin Auran toisesta kirkosta. Sen rakensi v. 1699-1701 turkulainen Yrjö Eerikinpoika. Maalaukset on tehnyt Lauri Myra. © Auran seurakunta.

 

Lattian alla yksi mies
 
Kirkon lattian alle hautaamisesta luovuttiin suurimmassa osassa kirkoista 1700-luvun lopulla. Auran keskimmäisestä kirkosta on olemassa pohjapiirros, johon on suunniteltu myös hautapaikat. Kirkon alle myös haudattiin vainajia. Tiettäväsi nykyisen kirkon lattian alle ei ole ketään kuopattu. Talvisin, kun maa on jäässä, vainajia ei saatu haudatuksi kovin syvälle lattian alle. Kesällä haju ei sitten ole ollut kovin mukava.
 
Auran nykyisen kirkon lattian alla on ollut ainakin yksi mies, auralainen Matti Lehtonen, joka kolmisenkymmentä vuotta sitten veti kirkon lattian ali johtoja, kun kirkkoon asennettiin kaiuttimia. Kukaan ei ollut kuitenkaan muistanut kertoa suntio Uuno Karrokselle, että Lehtonen kiinnittäisi johtoja niittipyssyllä lattian alla. Suntio pelästyi lattian alta tulevaa ääntä ja jäi odottamaan lapio kädessä kirkon alta tulevaa olentoa. Kun Lehtonen kömpi ylös lattian alta, oli hämmennys ollut molemminpuolinen.

 

Nykytilanne:

Seurakuntaa muodostettaesssa sen väkimäärä oli 1889 henkeä (Prunkkalasta 1161 henkeä). Tämänhetkinen, jo pitkään kasvussa ollut jäsenmäärä on hieman yli 3300. Nykyisin asuu enemmistö pitäjän pohjoisosassa, jossa taajama kehittyi rautatieaseman (vuodelta 1876) ja teollisuuslaitosten ympärille. Seurakuntatalo rakennettiin taajamaan vuonna 1977. Auran kirkossa on tilaa viidelle ja puolellesadalle lasten määrästä riippuen. Tavallisena sunnuntaina kirkossa käy noin 25 seurakuntalaista.

Eero Hyttinen, yksi Auran entisistä papeista oli tunnettu kovista saarnoistaan. Hänen kerrotaan kommentoineen saarnastuolista: ”Minua syytetään siitä, että olen saarnannut kirkon tyhjäksi, mutta ei täällä ketään ennenkään ollut.” 

Hän ei ole ainut Auran kirkkoherra, jota on syytetty sopimattomasta käytöksestä. Vielä 2000-luvullakin seurakunnan kirkkoherraa on syytetty mm. kiroilusta ja papille sopimattomasta käytöksestä alaisiaan kohtaan. Tämä johti 4 kuukauden erottamiseen virantoimituksesta ja pappisviran hoitamisesta.

 

Lähetyskynttelikön on valmistanut ja lahjoittanut Käyrän työsiirtola vuonna 1985. © Auran seurakunta.

 

Saarnastuolin katoksen alapuolella seunässä seinässä on rakuuna Sommerfeltin vuonna 1741 tekemä Jehovan aurinko. © Auran seurakunta.

 

    

Lähteet:
 
Auran Seurakunta.
 
Museovirasto - kulttuuriympäristön rekisteriportaali.
 
 

 Flag Counter 

Additional Hints (Decrypt)


[FIN] "Uäa, wbxn yäugv fnnccnng wnynffn" / RV xvivnvqnffn!

[ENG] "Uvz, jub qvrq jvgu obbgf ba” / ABG va gur fgbar jnyy!

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.