Itäisen Suomenlahden rannikkopuolustuksesta vastannut joukko - viimeiseltä nimeltään Kotkan Rannikkopataljoona - lakkautettiin 31.12.2013. On siis syytä saattaa kätköilijöidenkin tietoon tämä valitettavan harvan (paikallisenkin) tuntema muistomerkki, joka on pystytetty talvi- ja jatkosodan rannikkotaisteluissa kentälle jääneiden sankarivainajien muistoksi.
Talvisodassa 1939-40 ja jatkosodassa 1941-44 käytiin useita rajuja ja kiivaita rannikkotaisteluita suomalaisten ja puna-armeijan joukkojen kesken. Merkittävimmät taistelut käytiin itäisellä Suomenlahdella ja Laatokan rannoilla maaliskuussa 1940 sekä kesä-heinäkuussa 1944. Näissä erittäin vaikeissa olosuhteissa ja suuren ylivoiman edessä käydyissä taisteluissa merivoimien alaiset rannikkojoukot kantoivat raskaan vastuun, mutta omalla sitkeydellään, rohkeudellaan ja uhrautuvaisuudellaan he mahdollistivat torjuntavoitot ja sitä kautta estivät vihollisen pääsyn meritse Suomen kenttäarmeijan sivustaan.
Sotien jälkeen vuonna 1945 merivoimien silloinen kenttärovasti Rolf Tiivola herätti ajatuksen vaalia rannikkotaisteluissa kentälle jääneiden suomalaisten sankarivainajien muistoa. Kenttärovasti Tiivolan esityksestä ryhdyttiin Haminaan suunnittelemaan erityistä muistomerkkiä, joka muistuttaisi jälkipolvia niistä vuonna 1945 tiedossa olleesta 153 sankarivainajasta, jotka kovissa ja vaikeissa taisteluissa Suomenlahden rannoilla ja saaristossa olivat jääneet taistelukentälle ja saaneet tuntemattoman viimeisen leposijansa. Merivoimien esikunta myönsi hankkeelle rahoituksen, jonka jälkeen muistomerkin suunnittelutoimikunta ryhtyi etsimään sopivaa paikkaa arvokkaalle muistomerkille. Lukuisten vaihtoehtojen jälkeen toimikunta päätyi valitsemaan paikaksi Haminassa Salmenvirran rannalla sijaitsevan Kokkokallion.
Muistomerkki on rakennettu pääosin meren hiomista pyöreistä rantakivistä, jotka kerättiin ja kuljetettiin paikalle silloisen Haminan Rannikkolinnakkeiston esikunnan kantahenkilökunnan voimin Kirkonmaan linnakesaaren länsipuolella sijaitsevalta Hietakarilta. Muistomerkin risti oli alunperin puinen ja valmistettu niin ikään linnakkeiston toimesta.
Muistomerkin valmistuttua järjestettiin rannikkojoukkojen kentälle jääneiden muistojuhla 15.7.1945, jolloin kenttäpiispa Björklund vihki muistomerkin ja samalla siunasi paikalla 22 sankarivainajaa. Muistomerkille laskettiin mm. Tasavallan Presidentin seppele.
Muistomerkkiä ei saatu kuitenkaan kokonaan valmiiksi vielä vuonna 1945, sillä siihen suunnitellut kaksi muuta nimilaattaa jäivät varojen puutteen vuoksi hankkimatta. Vuonna 1948 näitä laattoja ryhdyttiin hankkimaan Haminan Rannikkolinnakkeiston toimesta. Laattojen saattamista lopulliseen muotoonsa haittasi kuitenkin se seikka, että kentälle jääneiden sankarivainajien lukumäärä vaihtui useaan kertaan, ja kuolleeksi julistamisia tapahtui vielä pitkän aikaa sodan jälkeenkin.
Muistomerkkiin on kiinnitetty kaksi kivilaattaa, joista toisessa on teksti:
1939 - 1944
Rannikkojoukkojen kentälle jääneiden sankarivainajien muistomerkki
Joh. 15:13
Toisessa laatassa on lueteltu muistomerkin vihkimistilaisuudessa siunatun 22 sankarivainajan nimet: N.Akkanen, A.Atsola, P.Auvinen, B.Ekberg, A.Hoikkala, M.Hovi, O.Hupli, A.Huttunen, V.Kallonen, A.Ketonen, M.Kiviaho, A.Kuisma, E.Kurki, P.Laisi, E.Leinonen, R.Lindholm, A.Määttänen, E.Parikka, A.Pukki, K.Ratia, K.Roni, T.Seppälä.
Muistomerkin hoitaminen tuotti vaikeuksia siihen tarkoitettujen määrärahojen vähyyden vuoksi. Niinpä pienet istutus-, hoito- ja puhdistustyöt hoidettiin Haminan Rannikkolinnakkeiston henkilöstön toimesta. Linnakkeiston esikunnan siirryttyä Haminasta Kotkaan vuonna 1950, jatkoivat Haminassa asuneet linnakkeiston henkilökuntaan kuuluneet hoitotöitä erillisen vuoroluettelon mukaan. Myöhemmin joukko-osaston ja sen toimintojen siirryttyä kokonaan Kotkaan jäi muistomerkin hoito kuitenkin perin vähäiselle huomiolle. 2000-luvun alussa rannikkopuolustuksen joukkoja palasi uudelleen Haminaan, kun Kotkan Rannikkoalueen toiminnot Kyminlinnassa lakkautettiin ja siellä olleet osat siirrettiin Haminaan. Tällöin myös Salmenvirran risti sai uudelleen ansaitsemansa huomion.
Kätköpaikan vierestä voi ihailla näkymää Salmenvirralle. Kätköä ja muistomerkkiä kannattaa lähestyä idästä eli Kivipajankadulta, josta löytyy pysäköintipaikka sekä hyvä polku muistomerkille. Rannan puoleltakin lähestyminen onnistuu, mutta edellyttää kiipeämistä kalliorinnettä pitkin.
……………………………
The Salmenvirta Cross is a memorial dedicated to the 153 fallen Finnish soldiers who remained missing in the coastal front battles against Soviet Union during the WW II. Several fierce coastal front battles took place in the archipelago and coastline of the eastern part of Gulf of Finland in March 1940 and in June - July 1944. The Finnish coast artillery troops together with field army units managed to repel the Red Army troops´ attacks. The memorial was unveiled in July 15th 1945.