Virvatulten polku on 19 km pitkä polku Nuorisokeskus Metsäkartanon ja Tiilikkajärven kansallispuiston välillä. Polku on paikoittain vaikeakulkuinen, eikä siltoja tai pitkospuita välttämättä enää löydy tai ne voivat olla huonossa kunnossa. Osa reitistöstä on hankalinta kulkea kevättulvan tai rankkojen vesisateiden jälkeen, tai vaatii kunnollisia vaelluskenkiä tai kumisaappaita.KÄTKÖISSÄ EI OLE KYNÄÄ! Reitti noudattelee samaa kaavaa, lukuunottamatta muutamaa kätköä, johon löytyy erillinen vihje.
Trail is 19 km long and part of the structure is not in good condition. You need to have proper hiking boots or wellies. Caches do not include pen. Caches have a pattern but couple of caches are located differently, for those you will have a hint.
Hyppyhämähäkit (Salticidae) on hämähäkkien lahkon suurin heimo. Sen 553 sukuun kuuluu yli 5000 lajia, mikä vastaa noin 13 % koko maailman tunnetuista hämähäkkilajeista.
Hyppyhämähäkeillä on helposti tunnistettava ruumiinrakenne sillä eturuumiin etuosa on tylppä, ja eturuumis muistuttaakin katkaistua kartiota. Ruumis on muodoltaan pitkänomainen, ja verraten lyhyet jalat antavat eläimestä hieman pönäkän vaikutelman. Useimmat lajit ovat lyhyen karvan peittämiä. Valtaosa hyppyhämähäkkilajeista elää trooppisilla vyöhykkeillä, mutta niitä esiintyy myös lauhkeammilla alueilla, ja jopa korkealla vuoristoissa; esimerkiksi pieni Euophys onisuprstes elää Himalajan rinteillä 6700 metrin korkeudelle saakka saalistaen ilmavirtojen laaksoista nostamia hyönteisiä.
Silmät ovat huomattavan suuret ja onkin arvioitu, että hyppyhämähäkeillä on kaikista niveljalkaisista paras näköaisti. Fysiologisten kokeiden perusteella hyppyhämähäkeillä on tetrakromaattinen värinäkö ja ne kykenevät näkemään myös valon polarisaation. Näköaistin käsittely viekin suuren osan näiden eläinten aivokapasiteetista. Pään etuosan suurilla pistesilmillä on tarkka mutta kapea näkökenttä, jota pienemmät silmät kuitenkin levittävät. Hyppyhämähäkit kykenevät suuntaamaan katseensa eri suuntiin siirtämällä silmän takaosan verkkokalvoa. Näin ne saavat laajemman näkökentän kuin silmän rakenne muutoin sallisi. Hyppyhämähäkit myös näkevät UVB-säteilyn aallonpituuksia.
Hyppyhämähäkit eroavat muista hämähäkeistä myös siinä, että ne kiinnittävät huomiota ihmisen kaltaisiin kookkaisiin kohteisiin ja seuraavat aktiivisesti ympäröiviä tapahtumia. Liikkuvan kohteen lähestyessä hämähäkki ei juokse karkuun vaan kääntyy katsomaan lähestyjää ja usein vielä kohottaa eturuumiinsa saadakseen paremman näkyvyyden.Tarvittaessa hämähäkki poistuu takaperin hyppien.
Hyppyhämähäkkien saalistustapa on heimon nimen mukainen. Ne eivät kudo verkkoa vaan havaitessaan saaliin hämähäkki lähestyy sitä hiipimällä kunnes hyppää saaliin kimppuun ja lamauttaa sen puremallaan välittömästi. Hyppyhämähäkit käyttävät kuitenkin seittiä "turvaköytenä", jonka varaan hämähäkki jää roikkumaan esimerkiksi hyökätessään pystysuoralla seinällä olevan saaliin kimppuun. Hyppymekanismi ei perustu hyppivien hyönteisten tapaan lihasvoimaan vaan hämähäkki ojentaa raajansa salamannopeasti muuttamalla ruumiinnesteensä painetta . Hämähäkki kykenee tyypillisesti hyppäämään 20–60 kertaa oman pituutensa. Hydraulinen hyppymekanismi on melko yksinkertainen muunnelma hämähäkkien normaalista kävelymekanismista ja vaikka hyppyhämähäkit ovatkin kehittäneet sen lahkon sisällä huippuunsa, myös esimerkiksi monetjuoksu- ja suppiolohämähäkit osaavat tarvittaessa hypätä.
Saalistuskäyttäytymisensä vuoksi hyppyhämähäkit ovat päiväaktiivisia ja ne viihtyvät avoimilla paikoilla, kuten seinillä ja kivetyksillä, minkä vuoksi niitä on helppo löytää. Yöpymistä ja nahanluontia varten ne rakentavat seitistä eräänlaisen majan.