Rieska-sanalla tarkoitetaan hyvin erilaisia leipiä. Eri maakunnissa on erilaisia rieskoja ja monet pitävät oman alueensa rieskaa ainoana oikeana. Usein rieska on ohutta, nostattamatonta leipää, joka tehdään ilman hiivaa tai hapatusta ohrasta, kaurasta tai perunasta, joihin yleensä lisätään vehnää sitkon aikaansaamiseksi. Toisissa maakunnissa rieska on ohra- ja vehnäjauhosta, vedestä ja piimästä leivottu, paksu hiivaleipä. Etelä-Karjalassa tunnetaan myös tattaririeska, jossa hapantaikinan jauhot ovat tattaria. Muualla Itä-Suomessa, kuten Kainuussa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa happamatonta ohrarieskaa sanotaan nyrkkirieskaksi. Eteläsavolaisten käsitys rieskasta on ohra- tai tattarisuurimoista ja piimästä tehty leipä, jonka taikinaa turvotetaan yön yli ennen paistamista. Lapissa rieskaksi on kutsuttu myös eräänlaista veripalttua. (Lähde: Wikipedia)
Meille se ainoa oikea rieska on pohjois-savolainen äitimuorin leipoma pyöreä, pullea, muhkea ja hieman hapan vaalea leipä. Valmistukseen käytetään vehnä- sekä ohrajauhoja, kaurahiutaleita, vettä, suolaa ja hiivaa. Usein taikinaan laitetaan myös piimää.
Kätkö sijaitsee aivan Kolmisopen ryhmäpuutarhan lähettyvillä. Huomioithan, että ryhmäpuutarha-alue on yksityisaluetta, eikä liikkuminen alueen läpi ole suositeltavaa. Kätkö on herättänyt joissakin pahennustakin, joten mainittakoon tässä vielä, että kätkön camo (se isompi) ei ole kätköttäjän paikalle viemä, vaan jonkun muun maastoon hylkäämä.