Skip to Content

<

Lentokonepuisto, Aircraft park

A cache by 0skari Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 6/2/2016
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kohde ei ole annetuissa koordinaateissa.

[Eng] You can solve this puzzle without understanding the text. See at the end.


Tulossa: VL Viima

Lentokonepuisto

Alueelle on rakennettu kolmelle museolentokoneelle "Juhani Ahon" vitriini. Siihen on nyt sijoitettuna Ilmailumuseoyhdistyksen konservoima Focke-Wulf Fw 44J Stieglitz SZ-25 ja VL Viima 6. Kolmas kone on VL Pyry. Vitriinin H1 lisäksi lentokonepuistossa on jalustalle nostettu Fouga CM 170 Magister (FM 12) muistomerkki. Suunnitelma sisältää myös option kolmannelle vitriinille.


Saab 91D Safir (SF-7)

Saab 91D Safir on ruotsalainen nelipaikkainen yksimoottorinen koulukone. Saab 91 Safir lensi ensilentonsa 20.11.1945. Koneiden suunnittelija on Anders J. Andersson. Konetta valmistettiin 323 kpl, joista 203 kpl Saabin tehtailla Linköpingissä ja 120 kpl De Scheldellä Hollannissa. Suomi päätti keväällä 1958 luopua Valmet Tuuli III:n kehittämisestä ja hankkia Saab 91D Safir -koneita. Kaikkiaan koneita hankittiin vuosina 1958-1963 yhteensä 35 kappaletta. Lisäksi vuonna 1967 ostettiin siviilikäytössä ollut Saab 91B Safir, joka muunnettiin D-malliseksi. Koneet palvelivat koulukoneina Ilmasotakoulussa Kauhavalla sekä yhteyskoneina kaikissa yksiköissä vuoteen 1982 saakka. Kolme Saab Safiria siirrettiin silloin Rajavartiolaitokselle ja edelleen vuonna 1985 museoitaviksi. Kaikkiaan 14 Safiria myytiin siviilikäyttöön. Koneen tunnus: SF-7 Kone on nähtävillä vitriinissä O2 Kauhavan keskustassa.


BAe Hawk Mk.51

Suomen Ilmavoimat alkoi 1970-luvun puolessa välissä etsiä korvaajaa Fouga CM 170 Magister -koneelle. Viidestä vaihtoehdosta Hawk päästiin koelentämään jo lokakuussa 1975. Hawk valittiin hyvän suorituskykynsä ja hyvien lento-ominaisuuksiensa takia. Valtionneuvosto antoi neuvotteluvaltuutuksen 50 koneen hankinnasta 3.11.1976 ja lopullinen tilauspäätös tehtiin 29.12.1977. Neljä koneista koottiin Iso-Britanniassa ja loput 46 Valmetin Kuoreveden tehtaalla. Ensimmäiset kaksi konetta luovutettiin Ilmavoimille 19.12.1980, toiset kaksi 23.7.1981 ja Valmetilla kootut vuosina 1981-1985. Vuonna 1990 tilattiin seitsemän Mk.51A -konetta ja vuonna 2007 ostettiin Sveitsistä 18 Mk.66 -konetta.
HW-303:n ensilento tapahtui Englannissa 4.12.1980. Kone saapui Suomeen 19.12.1980. Viimeinen lento tapahtui 20.06.2011. Lentoaika 4 996 tuntia. Lentosotakoulun kilta ry päätti kokouksessaan 23.1.2014 pyytää Ilmavoimien materiaalilaitokselta käytöstä poistettua R1 Hawk-konetta asetettavaksi muistomerkiksi Kauhavan keskustaan. Asiasta päästiin sopimukseen ja muistomerkkikäyttöön käsitelty kone tuotiin jalustansa viereen koottavaksi 1.9.2014.
Muistomerkki paljastettiin 1.10.2014.
Koneen tunnus: HW-303
Kone on muistomerkkinä Kauhavan keskustassa.


Stieglitz (SZ-25)

Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz on saksalainen N4 yksimoottorinen ja kaksitasoinen koulu- ja taitolentokone, joka lensi ensilentonsa vuonna 1932. Talvisodan aikana tanskalaiset olivat keränneet varoja suomalaisohjaajien koulutukseen Etelä-Ruotsissa. Mahdollisuuden mentyä ohi suomalaiset päättivät hankkia lisää koulukoneita ja suorittaa koulutuksen Suomessa. Hankintaa valmisteltiin jo talvisodan aikana Ruotsin kautta. Sopimus 30 Fw 44J Stieglitzin hankinnasta allekirjoitettiin 11.4.1940 ja kaupan pontimena lienee ollut Saksan valuuttapula. Koneet lennettiin Suomeen Warnemündesta 25.5.-15.8.1940. Vuonna 1944 ostettiin viisi konetta lisää. Koneita käytettiin koulukoneina Kauhavalla vuoteen 1960, jolloin jäljellä olleet 15 konetta myytiin siviiliin. Ilmavoimat luovutti SZ-25:n Sotamuseolle museoitavaksi 7.11.1960. Koneella ole lennetty 3 339,45 tuntia. Ilmailumuseoyhdistys konservoi koneen vuonna 2015. Kone on suunniteltu asetettavaksi näytteille vitriiniin.
Koneen tunnus: SZ-25
Kone on varastoitu Suomen Ilmavoimamuseossa. Kone on konservoitu.


Valmet L70 Vinka

Suomessa suunniteltu ja rakennettu Vinka kehitettiin 1970-luvulla vuodesta 1958 Ilmavoimien käytössä olleen ruotsalaisvalmisteisen Saab Safirin korvaajaksi. Ensilentonsa koneen prototyyppi Leko-70 teki vuonna 1975, ja käyttöön se tuli Kauhavan Ilmasotakoulussa vuonna 1980.
Safirien poistuttua vuonna 1982 palveluksesta Vinka on yksin kantanut päävastuuta Ilmavoimien alkeislentokoulutuksesta, ja sillä ovat ottaneet siitä lähtien lentämisen ensiaskeleita käytännössä kaikki puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen lentokone- ja helikopteriohjaajat. Vuonna 2005 kaikki Vinkat siirrettiin Kauhavalta Tikkakoskelle yhdessä lentoreserviupseerikurssin koulutustoimintojen kanssa.
Vinkoja on ollut ilmavoimilla yhteensä 30 kappaletta, ja 27 niistä on tällä hetkellä palveluskäytössä.
Tekniset tiedot:
Siipien kärkiväli: 9,36 m

Pituus: 7,50 m
E coordinate: 7

Korkeus: 2,80 m

Tyhjäpaino: 792 kg

Suurin lentopaino: 1250 kg

Rakenne: Kokometallirakenne

Voimalaitteet: Nelisylinterinen Lycoming AEIO-360-A1B6 -mäntämoottori (149 kW / 200 hv)
Matkanopeus: 75 % teholla 1500 metrissä 200 km/h

Lakikorkeus: 3000 m

Varustus: Perusmittarilentovarustus sekä Garmin GNS 430 GPS / COMM / VOR / ILS
-yhdistelmälaite suunnistusta ja radioliikennettä varten.


VL Pyry

VL Pyry oli Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja valmistama yksimoottorinen kaksipaikkainen harjoitushävittäjä. Pyry muodosti Suomen ilmavoimien jatkokoulutuksen perustan vuodesta 1941 - 1950-luvun puoliväliin, jolloin sen korvasi Valmet Vihuri.
Pyry oli lento-ominaisuuksiltaan vaativa kone etenkin kärkisakkaustaipumuksensa takia. Sen seurauksena konetyypillä sattui käyttöaikanaan useita onnettomuuksia, jotka johtivat 28 koneen tuhoutumiseen ja 27 lentäjän kuolemaan.

Tyyppi
harjoitushävittäjä
Alkuperämaa
Suomi
Valmistaja Valtion lentokonetehdas
Ensilento
29. maaliskuuta 1939
Esitelty
1941
Poistettu käytöstä
1962
Pääkäyttäjät
Suomen ilmavoimat
Valmistusmäärä
41
Valmistusvuodet
1939–1941


Fouga CM 170 Magister

Ranskalaisen Fouga CM 170 Magisterin ensilento tapahtui 23.7.1952. Kone on ensimmäisiä alun pitäen suihkuharjoituskoneeksi suunniteltuja konetyyppejä ja ensimmäinen laajaan sarjavalmistukseen päässyt suihkuharjoituskone. Suomen Ilmavoimat päättivät hankkia kahdeksan Fougaa 23.11.1958. Ensimmäiset kolme konetta lennettiin Suomeen jo 19.12.1958 ja viimeinen kahdeksasta tilatusta 15.4.1959. Elokuussa 1959 päätettiin tilata kymmenen lisäkonetta, jotka toimitettiin vuonna 1960. Yhtäaikaa koneiden hankinnan kanssa valmisteltiin koneiden lisenssivalmistusta Valmetilla. Ensimmäiset 22 konetta tilattiin jo 14.10.1958. Niistä viisi ensimmäistä koottiin valmiista osista, minkä jälkeen kotimaisuusastetta lisättiin. Viimeinen Valmetin rakentama Fouga luovutettiin 16.6.1967. Suomen Ilmavoimilla oli yhteensä 80 Fougaa. Viimeisen lennon lensi FM-45 19.12.1988. Eniten lensi FM-42, 5 008 tuntia.



Musta laatikko

Musta laatikko on kehitetty toisen maailmansodan aikaan Tampereella Härmälässä sijainneessa Valtion Lentokonetehtaassa. Koelentojen rekisteröintilaitteen ensimmäinen toimiva sovellus kehitettiin sota-aikaan.
Mustan laatikon ”Mata-Hariksi” lempinimetyn esiasteen kehitti DI Veijo Hietala vuonna 1942. Hän toimi Lentokonetehtaan hienomekaanisen osaston 4VL suunnittelijana. Musta laatikko oli nimensä mukaan väriltään musta, ja ensimmäinen versio tallensi neljä eri T1 suuretta: nopeuden, korkeuden, kiihtyvyyden ja ilman lämpötilan. Seuraavassa versiossa oli jo sähkömoottori ja kahdeksan parametria, joten sillä voitiin rekisteröidä lisäksi esimerkiksi moottoriarvoja tai ohjainvoimia. Lennonrekisteröintilaite eli "musta laatikko" on keksitty eri maissa useaan kertaan. Niistä suomalainen Mata-Hari vuodelta 1942 on yksi ensimmäisistä. Wikipedia mainitsee ensimmäiseksi keksijäksi ranskalaisen Francois Hussenotin vuodelta 1939.) Musta laatikko on nykyään kirkkaan oranssin värinen, löytymisen helpottamiseksi.



Kätkö löytyy koordinaateista:
[Eng] The stash is at coordinates.

63 06.HOR
23 03.NET
H=
O=
R=
N=
E=
T=

Ei tarvitse turhaan kuluttaa näppäimistöä. Tiedot löytyvät kuvauksesta
[Eng] You can find the coordinates from the text.







Pikku-Antti

Pikku-Antti on jämäkkä teräsrakenteinen kiipeilylaite. Se on ”oikea” 2-moottorinen lentokone, jonka rungon sisään voi kiivetä leikkimään. Sen molempiin siipien alle kiinnitettyihin moottoreihinkin voi kiivetä. Saavat tulevat lentäjät hiukan tuntumaa oikeaan lentämiseen.



VL Viima 6

Kolmantena vitriinissä on nyt VL Viima 6.
VL Viima I:n pohjalta kehitetty VL Viima II lensi ensilentonsa 12.10.1937. Kone osoittautui onnistuneeksi ja sitä rakennettiin Valtion Lentokonetehtaalla 22 koneen sarja vuonna 1939. Kone palveli koulukoneena Suomen Ilmavoimissa. Tyypin viimeinen lento tehtiin VI-21:llä 17.8.1962.


Additional Hints (Decrypt)

Purpxre xregbb. Purpxre naq phefvir gryy.

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

237 Logged Visits

Found it 231     Write note 1     Temporarily Disable Listing 1     Enable Listing 1     Publish Listing 1     Owner Maintenance 2     

View Logbook | View the Image Gallery of 13 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.