Aikaisemmin kätkön lähellä sijaitsivat Pajupörssi, kirppistyylinen sekavaramyymälä sekä Runtti ja Hempukka - niminen karaokebaari, jossa kuuleman mukaan CO on joskus nähty vierailevan.
Kun saavut Pajujärvelle,
voit päästä kylälautalla järvelle.
Maamerkkinä talvisin mänty hohtaa,
kesällä kyläläiset Ulppaanlammen
grillikatoksella toisensa kohtaa.
Ihmiset täällä luonnossa liikkuu
ja Päämajan suojassa
kahvipannu usein kiikkuu.
Tämä kätkö on osa Lapinlahden kylät -kätkösarjaa.
Lapinlahden kylät- sarjaan kuuluvien kätköjen tekijät lähettää sähköpostilla sarjan aloittaneelle Yliprolle sen kylän nimen minne haluaa tehdä kätkön. Näin estetään päällekkäiset kätköt samalle kylälle.
Kätkö nimetään Lapinlahden kylät - kylän nimi, sekä pieni kuvaus kylästä.
- Kaikki sarjan kätköt on oltava tradi kätköjä ja terrain saa olla korkeintaan 3, eli ei siis mitään kiipeily- tai saarikätköjä. Koskapa noiden kylien keskustat ovat melkoisen jästiarkoja paikkoja niin katselkaa sopivainen sijainti vaikka reunamilta.
- Nämä ohjeet toivotaan kopioitavan sarjan seuraviin kätkökuvauksiin, jotta sarja jatkuisi.
PAJUJÄRVELÄISIÄ SUURMIEHIÄ
Jääkärikapteeni Kosti Kauppinen
Ainoastaan yksi lapinlahtelainen onnistui ensimmäisen maailmansodan aikoihin pääsemään sotilaskoulutukseen Lockstedtiin, lähelle Hampuria. Hän oli Pajujärven entisen kestikievarin eli Vanhan - Kauppilan poika Kosti Kauppinen. Lähtiessään hän oli jättänyt paperilapun keittiön pöydän päälle, jossa kertoi lähtevänsä Saksaan. Äidin ei pitänyt huolehtia eikä pelätä, vaikka poika oli yöllä häipynyt. Kosti Kauppinen oli käynyt Kuopion lyseota muutaman vuoden. 27-vuotiaana hän suoritti yksityisesti keskikoulun Haminassa. Kosti Kauppinen osallistui saksalaisten rinnalla Riianlahden Aajoen taisteluihin.
Kosti Kauppinen eleli Pajujärvellä maanviljelijänä ja invalidina 1960-luvulle saakka. Hän halusi tulla haudatuksi miestensä luokse, joten hänen hautansa on Lapinlahden sankarihautausmaalla, heti portin vieressä oikealla.
Lainaus Leo Puurusen kirjasta: Lisää sattumia Lapinlahdelta
Arkkimandriitta Arseni
Arkkimandriitta Arseni eli Jorma Heikkinen syntyi Pajujärven Koivuharjussa Sirkka ja Antti Heikkisen kolmilapsiseen perheeseen v.1957. Antti-isä oli kirvesmies ja Sirkka-äiti hoiteli perheen ohella viittä lehmäänsä ja hevosta.
Ritva Hurrin oppilaassa virisi taiteellisia taipumuksia. Hän maalasi mm. muotokuvan isästään. Lapinlahden kulttuurilautakunta on ostanut Jorman naivistisen juoksija-taulun. Juoksua voi tulkita elämänjuoksuksi.
Keskikoulun ja armeijan jälkeen Jorma kävi pappisseminaaria neljä vuotta Kuopiossa. Leningradin hengellisessä akatemiassa hän opiskeli kuusi vuotta ja Kreikassakin yli kolme vuotta.
Pappisvihkimyksen ohessa Jorma Heikkisestä tuli Arseni.
Tämä novgorodilainen munkki Arseni perusti 1393 Konevitsan luostarin. Sieltä löytyy vieläkin hevoskivi, jonka äärellä pakanalliset karjalaiset uhrasivat vainajien hengille hevosen. Samaisen kiven päällä on nykyään kappeli, jota arkkimandriitta Arseni oli kunnostamassa syksyllä 2000.
Keväällä 2000 Arseni kokosi Pietari-teeman ympärille, Helsingin kulttuurivuoden ohjelman yhteyteen suuren ikoninäyttelyn: Iloitkaamme ja riemuitkaamme. Näyttelyn yhteydessä Arseni toimitti kuvateoksen, joka esittelee ikonimaalauksen tyylivirtauksia.
Arkkimandriitta Arseni vihittiin 23.1.2005 apulaispiispaksi. Hän toimii tällä hetkellä arkkipiispa Leon avustajana Karjalan hiippakunnassa asuinpaikkanaan Kuopio. Hänen virkanimikkeensä on Joensuun piispa.
Lainaus Leo Puurusen kirjasta: Lisää sattumia Lapinlahdelta