________________________________________________________________________________________________________________________
Opastus kätköpaikalle:
Auto parkkiin, ks. Waypoint ”Parkkipaikka”.
Lähde kulkemaan etelään päin lähtevää pikkutietä pitkin, kääntyen aina risteyksessä vasemmalle, kunnes satama-alueen aita tulee vastaan (älä mene talojen pihaan).
Lähde kulkemaan itään polkua pitkin, ks. Waypoint "Polun pää". Polku kulkee Mussalon satama-alueen aidan viertä, kunnes se kaartaa kaakkoon kohti tuulimyllyjä. Polku haarautuu tosin muutamassa kohdassa etelän suuntaan, mutta pysyttele aidan tuntumassa kulkevalla polulla. Ota ensimmäisen myllyn jälkeen vasen polku.
Parkkipaikalta kätkölle tulee matkaa yhteensä n. 1,6 km.
Purkille pääsee myös veneellä, laituri on purkin koordinaateissa. Laituri on teollista mittakaavaa, vesiväylästä ei ole mitään tietoa.
________________________________________________________________________________________________________________________
"Paikallinen energiayhtiö rakennutti Mussaloon vuonna 1999 kaksi yhden megawatin tuulivoimalaitosta, Ilonan ja Ilmarin. Ne ovat tuottaneet sähköä yhteensä 3000 – 4000 megawattituntia vuosittain. Määrä on vastannut noin 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähköntarvetta.
Vuonna 2013 uuden tuulivoimahankkeen ensimmäisessä vaiheessa toinen vanhoista voimaloista (Ilona) korvattiin uudella, tehokkaammalla tuulivoimalalla sekä rakennettiin samaan aikaan toinen uusi voimalaitos samalle alueelle. Uudet tuulivoimalat edustavat saksalaisen tuulivoimalarakentajan uusinta, mataliin tuuliin kehitettyä mallia. Teholtaan ne ovat kumpikin 2350 kW. Vuosituotanto tullee olemaan arviolta 16 000 MWh, mikä vastaa noin tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta."
Tuulimyllyjen kokonaiskorkeus on 139,38 m, napakorkeus 98,38 m. Yhden siiven pituus on 41 m ja roottorikehän halkaisija on 92 m. Kahden ensimmäisen myllyn kokonaisinvestointi oli 9 M €.
"Tuulipuistoa laajennettiin edelleen vuonna 2015 yhdellä uudella, samantyyppisellä yksiköllä ja vanha Ilmari purettiin ja myytiin varaosiksi. Täydennetyn tuulipuiston vuosituotantoarvio on noin 24 000 MWh.”
Tuulimyllyissä on ns. rengasmainen generaattori (annular generator), joka pyörii siipien tahdissa. Näinollen ei tarvita monimutkaista ja äänekästä vaihdelaatikkoa ja laitteiston huollontarve on pienempi. Generaattorin tuottaman virran jännite ja taajuus vaihtelevat siipien pyörimisnopeuden mukaan ja sähkövirta muunnetaan taajuusmuuttajalla sähköisesti valtakunnan verkkoon sopivaksi.
Seuraavassa kaaviokuvassa on esitetty, kuinka tuulimyllystä saatava sähköteho riippuu tuulen nopeudesta. Punaisesta käyrästä nähdään, että teho saavuttaa maksimiarvonsa n. 14 m/s tuulella, eikä se nouse siitä vaikka tuulisi kuinka kovaa. Musta käyrä esittää ns. tehokerrointa, eli kuinka suuri osa siipikehän läpi menneen tuulen kokonaisenergiasta saadaan muunnetuksi sähkötehoksi. Parhaimmillaan se on vähän alle puolet mutta siinä vaiheessa kun mylly saavuttaa maksimi sähkötehonsa, niin tehokerroin on vain n. 20 % ja 80 % menee siis harakoille. Tuulimyllyjen tapauksessa oleellista lienee kuitenkin se, kuinka paljon sähkötehoa saadaan verkkoon tietynkokoisella investoinnilla.
Viime aikoina on puhuttu paljon tuulivoimaloiden aiheuttamista melu-, infraääni-, välkkymis- ym. haitoista. Nyt on mahdollisuus arvioida omakohtaisesti, että minkälaisia ympäristövaikutuksia tuulimyllyillä on.