Suomi 100 vuotta 1932 - Kolme seppää Mystery Cache

Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Tämä kätkösarja on suomalaisten geokätköilijöiden yhteinen ponnistus, jolla juhlistetaan 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Sarjan kätköt esittelevät kukin yhden Suomen sadasta itsenäisyyden vuodesta.

Suomi 100 vuotta 1932 - Kolme seppää

Kolme seppää (myös Kolmen sepän patsas) on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä, Kolmensepänaukiolla. Vuonna 1932 paljastetussa realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo alasinta. Lisätietoja Kolmen sepän patsaasta Helsingin kaupungin taidemuseon verkkosivulla.

Mutta miten tuo suosittu kohtaamispaikka isolla kirkolla liittyy kätkön sijaintikuntaan eli yläsavolaiseen Lapinlahteen?

Pronssivalu on nimittäin tehty Lapinlahdella Halosen taidevalimossa. Kolme seppää oli ensimmäisen suomalaisen ammattimaisen taidevalajan, tunnettuun lapinlahtelaiseen Halosen taiteilijasukuun kuuluneen Arttu Halosen suurikokoisin valutyö.

Arttu Halonen aloitti pronssivalukokeilut kuvanveistäjäveljensä Eemil Halosen (1875–1950) kanssa 1900-luvun alkuvuosina Nerkoon Uudispihan tilalla, ja valoi alkuun pääasiassa veljensä teoksia. Arttu Halonen osti 1918 Arttula-nimisen talon läheltä Lapinlahden rautatieasemaa ja perusti sinne Suomen ensimmäisen taidevalimon, joka oli toiminnassa 35 vuotta. Halosen taidevalimossa on valettu Kolmen sepän patsaan lisäksi mm. Jussi Mäntysen Hirvi-patsas (1928) Viipurissa sekä Eemil Halosen tekemä Minna Canthin patsas (1937) Kuopiossa. Lisätietoja Halosen veljesten taidevalusta Lapinlahden kunnan verkkosivulla.

Tässä helpohkossa mysteerissä paikallistuntemuksesta on selvä hyöty, mutta ei ole pakollista. Tehtäväsi on selvittää, missä Kolmen sepän patsas on valettu. Syötä koordinaatit chekkeriin, jolloin saat naatit purkille sekä hyödyllistä lisätietoa.

• 21. tammikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 27. helmikuuta – Lapuanliikkeen kannattajat keskeyttivät SDP:n kansanedustajan, tohtori Mikko Erichin puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla Mäntsälässä. Mäntsälän kapina alkoi.
• 2. maaliskuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud ilmoitti pitämässään radiopuheessa ottaneensa henkilökohtaisen vastuun järjestyksen säilymisestä maassa ja käski Mäntsälän kapinan osanottajia palaamaan koteihinsa.
• 6. maaliskuuta – Mäntsälän kapinan johtomiehet antautuivat viranomaisille.
• 5. huhtikuuta – Kieltolaki päättyi.
• 8. toukokuuta – Ensimmäiset Eläintarhan ajot (aluksi Suomen Suurajot) järjestettiin Helsingissä. Voittaja oli Mercedes-Benzillä ajanut ruotsalainen Per-Viktor Widengren.
• 28. toukokuuta – Lapuan liike määrättiin oikeuden päätöksellä lakkautettavaksi.
• 11. kesäkuuta – Nivalassa puhkesi ”konikapina”.
• 4. elokuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakkaat trombit tekivät tuhoa Nurmijärveltä Konginkankaalle ulottuvalla vyöhykkeellä (yksi kuolonuhri).
• 25. syyskuuta – Oripäässä paljastettiin kansalaissodassa surmattujen suojeluskuntalaisten muistomerkki. Paljastustilaisuudessa puhuivat Lapuan liikkeen johtohenkilöt Kaarlo Kares ja Hilja Riipinen. Muistomerkistä tuli myöhemmin IKL:n mielenosoitusten pitopaikka.
• 17. lokakuuta – Lapuan liikkeen johtomies Vihtori Kosola vapautettiin Turun lääninvankilasta. Liikkeen kannattajat järjestivät hänelle sankarin vastaanoton Seinäjoen rautatieasemalla 20. lokakuuta.

• Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin on Valtionneuvoston hyväksymä virallinen juhlavuoden tapahtuma
• Suomen itsenäisyyden jokaiselle vuodelle julkaistaan oma kätkö vuoden 2017 aikana
• Kätköjen perusajatuksena on esitellä kyseisen vuoden historiallisesti merkittäviä tai tärkeitä tapahtumia
• Kätköt ovat suurimmaksi osaksi helposti saavutettavissa. Vaikeus- ja maastoarvot ovat maksimissaan 2,5/2,5

Lisätietoja Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin verkkosivulla.