Skip to Content

<

Suomen itsenäisyyden vuodet *1930*

A cache by routaporsas Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 02/04/2017
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa


"Suomen itsenäisyyden vuodet"-kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön.
Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä.
Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä.
Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna.
Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.


Suomi oli 1930-luvulla noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta. 1930-lukuun mahtui lamaa ja nousukautta, polittista liikehdintää ja ääri-ilmiöitä. Vastoinkäymisistä pahin oli kuitenkin edessä, kun vuosikymmen päättyi puolustussotaan Neuvostoliittoa vastaan.

Vuonna 1930 suuri lama (Suomessa käytettiin nimitystä pula-aika) koetteli maailmantaloutta ja jotkut maat selvisivät kaupankäynnin notkahduksesta, inflaatiosta ja työttömyyden rasitteista paremmin kuin toiset. Voisi siis sanoa, että eipä ole meininki siitä paljon muuttunut. Suomi selvisi 1930-luvun alun lamasta verrattain vähin vaurioin, pääasiassa siitä syystä että Suomi ei ollut vielä kovin teollistunut maa. Työttömyyttä, työajan leikkauksia ja palkanalennuksia kotoiseenkin arkeen osana kuitenkin kuului ja tämä tietenkin vaikutti myös kotimaan polittiseen ilmapiiriin. Taloustieteilijät eivät ole vielä tähän päivään mennessäkään päässeet konsensukseen laman perimmäisistä syistä ja yliopistopiireissä onkin tapana muodostaa mielipide tästäkin asiasta sen mukaan, minkä koulukunnan oppeja on sattunut kukakin riittävän intensiivisesti omaksumaan.

Maailmalla toki tapahtui kaikenlaista. Art deco ja funktionalismi (Tiuruniemen sairaala on muuten todellinen funkkishelmi) olivat in, pop ja hip. Tärkeimpänä tapahtumana luonnollisestikin ensimmäiset jalkapallon MM-kisat, jotka järjestettiin Uruguayssa kotijoukkueen voittaessa myös maailmanmestaruuden.

Kotimaassa oikeistoradikaali lapuanliike toimi Suomen historian näkökulmasta harvinaislaatuisen vaikutusvaltaisena kansanliikkeenä saaden runsain mitoin vaatimuksiaan läpi, tunnetuimpina esimerkkeinä kommunistilait ja tasavallan suojelulaki, jälkimmäistä sovellettiinkin myöhemmin onnistuneesti lapuanliikkeeseen itseensä. Myös kansan keskuuteen käsitteenä elämään jääneet lapuanliikkeen suorittamat muilutukset (nimetty lapualaisen körttitalonpojan ja innokkaan muiluttajan Jussi Muilun mukaan, tapahan se on sekin saada oma nimi historian kirjoihin) eli pakkokyyditykset alkoivat vuoden 1930 aikana ja näiden kyydityksien uhriksi joutui muun muassa K.J.Ståhlberg vaimoineen. Osa kyyditettävistä vietiin itärajalle ja pakotettiin astumaan rajan yli eikä ihmishenkien menetykseltäkään vältytty.

Kesäkuussa Kyösti Kallion III hallitus pyrki myötäilemään lapuanliikettä määräämällä, että kommunistilehtien painaminen estettäisiin toistaiseksi ja hallitus alkoi valmistelemaan lakeja kommunistien kaiken julkisen toiminnan estämiseksi. Kun Kallion hallituksen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä kritisoitiin joka tuutista, se erosi 4. päivänä heinäkuuta 1930 ja Pehr Evind Svinhufvud muodosti porvarillisen kokoomushallituksen, ja lapuanliike sai mieleisensä pääministerin. Lokakuun alussa käytiin uudet eduskuntavaalit.

Suomen merivoimat vahvistuivat vuoden 1930 aikana; ensimmäinen sukellusvene Vetehinen valmistui ja panssarilaiva Väinämöinen laskettiin vesille. Matkustajaliikenteellä ei mennyt niin hyvin, vaan suomalaiset matkustajalaivat Arcturus ja Oberon törmäsivät Tanskan lähistöllä sillä seurauksella, että Oberon upposi ja 41 ihmistä hukkui.

Sisävesiliikennekin oli voimissaan. Tätä kätköä hakiessa voi miettiä, että 1930-luvulla sulan veden aikaan jos oli tarvetta matkata Taipalsaarelta Lappeenrantaan (tai päinvastoin) niin veneellä tai laivalla matkustaminen oli ainoa vaihtoehto, uimisen lisäksi tietysti. Saimaan kaupunkien välillä kulki säännöllistä höyrylaivaliikennettä. Erityisinä Lappeenrannasta alkavina höyrylaivareitteina 1920-luvun matkaoppaat mainitsevat reitit Lappeenranta-Vuoksenniska-Puumalan salmi, jota tuolloin liikennöivät mm. höyrylaivat Imatra ja Savonlinna, Lappeenranta-Taipalsaari-Savitaipale jota liikennöi höyrylaiva Tuulikki, ja Lappeenranta-Mikkeli.


Höyrylaiva Salmetar, joka kulki Taipalsaaren ja Lappeenrannan välillä.

Saimaan rahtiliikenne laajeni huomattavasti 1920-luvulla, mutta liikenne suuntautui pääasiassa Lappeenrannan ohi, koska kaupungin satama (joka sijaitsi tuolloin linnoituksen pohjois- ja itärannoilla, jakautuen matkustajaliikenteen Kaupunginlahden satamaan ja rahtiliikenteen Rapasaaren satamaan) oli päässyt pahasti rappeutumaan. Kaupungin ohi kulkeva liikenne loi kuitenkin painetta sataman uudistuksille ja satamavaliokunnan suunnitelma satamatoiminnan parantamiseksi valmistui joulukuussa 1930 ja uudistustyöt käynnistyivät 1930-luvun alussa.


Kätköpaikalla saattaa kesäisin olla kiireettömiä jästejä, joten varsinkin lämpiminä päivinä kannattanee suunnitella kätköllä käynti rauhallisempaan vuorokaudenaikaan!

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

  • SalmetarKuvan lähde: http://www.turkusteamers.com/

205 Logged Visits

Found it 202     Write note 1     Publish Listing 1     Owner Maintenance 1     

View Logbook | View the Image Gallery

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.