Skip to Content

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.

Traditional Geocache

Suomi 100 vuotta 1953 - Sotakorvaukset

A cache by kuja1a Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 1/14/2017
Difficulty:
1 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Tämä kätkösarja on suomalaisten geokätköilijöiden yhteinen ponnistus, jolla juhlistetaan 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Sarjan kätköt esittelevät kukin yhden Suomen sadasta itsenäisyyden vuodesta


Suomi 100 vuotta 1953 - Sotakorvaukset

Suomen sotakorvaukset olivat sotakorvauksia, joita Suomen piti toisen maailmansodan jälkeen maksaa Neuvostoliitolle. Joulukuussa 1944 vahvistetun välirauhansopimuksen mukaisesti Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle kuuden vuoden aikana sotakorvauksia 300 miljoonan kultadollarin (ns. sotakorvausdollari) arvosta. Sotakorvaussopimuksen allekirjoittivat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ja pääministeri J. K. Paasikivi. Maksuaika pidennettiin vuoden 1945 lopussa kahdeksaan vuoteen ja kesällä 1948 korvausten nimellisarvo alennettiin 226,5 miljoonaan kultadollariin. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset. Sotakorvausjärjestelmä perustui tavarantoimituksiin, ei käteismaksuun. Poikkeuksena oli kauppalaivaston alusten luovuttaminen, minkä vaikutus oli kansantalouden pääomavaroja kaventava.

Sotakorvausten käytännön sujumisesta vastasi Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta eli Soteva.


Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan vuoksi puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuuden olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus tuotannosta oli vain 3,7 %. Teollisuustuotteiden toimittaminen vaati suuria ponnistuksia. Yhdysvalloista ja Ruotsista saatujen raaka-aineiden ja laitteiden sekä lainarahoituksen avulla se kuitenkin onnistui. Sotavuosina Suomen kauppavaihto oli alentunut 57 %. Menojen kattamiseksi oli myös säädettävä uusia veroja. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että esimerkiksi 15 telakalla rakennetuista yli 500 laivasta olisi muodostunut yli 30 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 345 000 junavaunua. Sotakorvaustavaran tuotantoa valvoivat neuvostoliittolaiset tarkastajat, jotka huolehtivat tavaran laadusta.

Esimerkkeinä sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52 500 sähkömoottoria, 1 140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Sotakorvauksen piiriin kuuluneita aluksia olivat muun muassa S/S Turso, Kuunari Vega ja täysin antimagneettisista raaka-aineista rakennettu ns. kultakuunari Zarja, jonka kaikki metalliosat olivat Outokummun piipronssia. Näin siksi, että alukselta käsin pystyisi suorittamaan herkimmätkin magneettiset mittaukset.

Sotakorvausten päättyminen


Sotakorvaussuoritusten päättyminen vapautti Suomen suuresta taloudellisesta taakasta, mutta urakan päättyminen oli vähintään yhtä merkityksellinen henkinen kysymys. Suomalaiset tunsivat saaneensa aikaan jotakin hyvin konkreettista, joka oli muutakin kuin käsin kosketeltavaa. Tunnettiin, että osa maan itsenäisyydestä oli voitettu takaisin. Sotakorvausten päättymisen kunniaksi pidettiin Helsingin messuhallissa 23. syyskuuta 1952 juhla, jossa puhuivat pääministeri Urho Kekkonen, kauppa- ja teollisuusministeri Penna Tervo, Sotevan johtaja Svante Sundman ja Neuvostoliiton kauppaministeri Pavel Kumykin. Sotakorvausten päätyttyä niiden käytännön sujumisesta vastannut Soteva ajettiin vähitellen alas ja sen toiminta päättyi virallisesti vuoden 1953 lopussa. Sotevan selvittelyelin lakkautettiin seuraavana vuonna (lähde Wikipedia)

S/S MARITA


Soteva osti valtion määräyksestä s/s Maritan 17,2 Mmk:lla toimitettavaksi sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Isoisäni oli tuolloin s/s Maritan kapteenina ja joutui miehistön kanssa lähtemään luovutusmatkalle Neuvostoliittoon. Matka oli raskas ja oli kova paikka miehistölle luovuttaa alus.

S/S MARITA
Rak. 1923, Hollanti
Vuodesta 1945 Ligovo
Höyryalus, 970 hp
Pit. 77 m, lev. 12 m
1869 brt, 2785 dwt
Purettavaksi 1966.


1953 vuoden tapahtumia


Valtio

7.1. – Presidentti J. K. Paasikivi palaa sairauslomalta hoitamaan tehtäviään.
22.1. – Suomen ilmavoimien kolme ensimmäistä Vampire-suihkuhävittäjää laskeutuu Poriin.
11.2. – Suomen hallitus myöntää 50 miljoonan markan arvosta materiaalista apua Alankomaille tulvavahinkojen korjaamiseksi.
8.5. – Ensimmäiset puolustusvoimien reserviläisten kertausharjoitukset sotien jälkeen.
31.12. – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (Soteva) toiminta päättyy.

Yhteiskunta

28.2. – Yleisradion ensimmäinen maaseuturadioasema vihitään käyttöön Ylivieskassa.
1.7. – Koskenkorva-viina tulee myyntiin. Puolen litran hinta 495 markkaa (vastaa n. 15,85 euroa nykyisellä rahan arvolla).
11.10. – Isojoella löydetään 17. toukokuuta kadonneen Kyllikki Saaren ruumis.
31.10. – Kirkolliskokous päättää, että papit eivät voi kieltäytyä vihkimästä eronneita.

Tiede, taide ja urheilu

25.4. – Ylioppilas Teija Sopanen valitaan Suomen Neidoksi ravintola Kalastajatorpalla Helsingissä.
29.4. – Suomalaisen Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura palkitaan Cannesin elokuvajuhlilla parhaana taruaiheisena elokuvana. Elokuvan naispääosan esittäjä, Blombergin puoliso Mirjami Kuosmanen, voittaa parhaan naisnäyttelijän palkinnon.
26.9. – Lauri Leppäsen veistämä Eino Leinon patsas paljastetaan Esplanadin puistossa Helsingissä.
9.10. – Säveltäjä, professori Jean Sibelius saa ensimmäisen Wihurin rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon


Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin

  • Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin on Valtionneuvoston hyväksymä virallinen juhlavuoden tapahtuma
  • Suomen itsenäisyyden jokaiselle vuodelle julkaistaan oma kätkö vuoden 2017 aikana
  • Kätköjen perusajatuksena on esitellä kyseisen vuoden historiallisesti merkittäviä tai tärkeitä tapahtumia
  • Kätköt ovat suurimmaksi osaksi helposti saavutettavissa. Vaikeus ja maastoarvot ovat maksimissaan 2,5/2,5

Lisätietoja Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin verkkosivulla

Additional Hints (Decrypt)

bcnfgnhyha gnxnan

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

424 Logged Visits

Found it 412     Didn't find it 1     Write note 3     Temporarily Disable Listing 1     Enable Listing 1     Publish Listing 1     Needs Maintenance 2     Owner Maintenance 3     

View Logbook | View the Image Gallery of 17 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated: on 7/15/2018 5:23:48 AM Pacific Daylight Time (12:23 PM GMT)
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page