Verlan pahvitehdas ja puuhiomo - Repovesitie Multi-cache

Teollistumisen aika

Suomi teollistui voimakkaasti 1860-luvulta alkaen. Vanhojen maatalous- ja käsityöläisammattien rinnalle tuli kiihtyvää vauhtia uusia tehdastyöpaikkoja. Uusia tehtaita perustettiin paikkoihin, joissa oli saatavilla vesivoimaa.

Löydät alkupisteeltä Verlan tehtaan tiilisen kuivaamorakennuksen. Rakennuksen seinässä on vuosiluku. Muodosta vuosiluvun numeroista Gade-koodiavain.

Kätkö löytyy pisteestä:

N 61° 03.JMG' E 026° 38.TQE'

Jos et vielä ole tutustunut Gade-avaimiin, niin katso alla oleva ohje. Gade-koodiavainta käyttäessä ei maastossa tarvitse ratkaista hankalia laskukaavoja.

Gade-koodiavaimen muodostaminen

1. Järjestä löytämäsi numerot numerojärjestykseen. Esimerkiksi jos löydät luvun 1918, tulee tästä numerot 1189. On tärkeää muistaa toistaa monta kertaa esiintyvät numerot.
2. Lisää numerosarjaan numerojärjestyksessä siitä puuttuvat luvut (0-9): 11890234567
3. Sijoita saamasi numerosarja aakkosruudukkoon A-kirjaimesta aloittaen:

   A

   B

   C

   D

   E

   F

   G

   H

   I

   J

   K

   L

   M

   N

   O

   P

   Q

   R

   S

   T

   U

   V

   W

   X

   Y

   Z

   1

   1

   8

   9

   0

   2

   3

   4

   5

   6

   7

4. Jos numerosarja ei täytä koko ruudukkoa, niin toista samaa numerosarjaa kunnes ruudukko tulee täyteen:

   A	B	C	D	E	F	G	H	I	J	K	L	M	N	O	P	Q	R	S	T	U	V	W	X	Y	Z
   1	1	8	9	0	2	3	4	5	6	7	1	1	8	9	0	2	3	4	5	6	7	1	1	8	9

5. Nyt sinulla on valmis gade-koodiavain! Koordinaatit saat sijoittamalla kirjaimia vastaavat numerot kätkösivulla annettuun koordinaattipohjaan.

Verlan historiaa

Hugo Neuman perusti Verlankoskelle pienen puuhiomon vuonna 1872. Neumanin puuhiomo jäi lyhytikäiseksi sen palaessa vain pari vuotta perustamisen jälkeen. Omistajalla ei ollut varoja uuden tehtaan rakentamiseksi.

Vuonna 1882 itävaltalainen Gottlieb Kreidl, saksalainen Luis Hänel ja viipurilainen Wilhelm Dippell perustivat Verlaan perustettiin uuden puuhiomon ja sen yhteyteen pahvitehtaan. Tehtaan viereen rakennettiin Patruunan pytinki, komea tehtaan isännöitsijän asunto ja konttori. Tehtaan työntekijät asuivat tehtaan kasarmirakennuksessa ja omissa mökeissään joen kummallakin puolen.

Tehtaassa valmistettiin puupahvia, jota käytettiin mm. kirjojen kansissa, koteloissa ja laatikoissa. Hyvälaatuisella pahvilla oli kysyntää ja tehtaan tuotteita vietiin useisiin maihin aina Amerikkaankin asti.

Tehtaan puiset rakennukset tuhoutuivat taas tulipalossa 1892. Uudet rakennukset päätettiin muurata paloturvallisemmin punatiilestä. Rakennukset suunnitteli Wilhelm Dippelin veli arkkitehti Eduard Dippell, joka tunnetaan mm. Viipurin tuomiokirkon suunnittelusta.

Kissakoski Oy osti Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan vuonna 1920. Kaksi vuotta myöhemmin tehdas päätyi Kymin osakeyhtiön omistukseen sen ostettua Kissakosken.

Uusi omistaja ei tehnyt tehtaaseen suuria investointeja ja työtavat sekä tuotantomäärät pysyivät lähes entisenlaisina. 60-luvulle tultaessa tehdas oli jäänyt vanhanaikaiseksi ja tuontantomääriltään nykyaikaisista tehtaista jälkeen. Tehtaan alkuperäisen kaltaisena säilyneen ympäristön ja laitteiden arvo ymmärrettiin jo tuolloin ja tehdas päätettiin museoida sellaisenaan.

Verlan pahvitehtaan tuotanto päättyi 18.7.1964. Verlan tehdasmuseo avattiin vuonna 1972, sata vuotta ensimmäisen puuhiomon perustamisen jälkeen. Vuonna 1996 Verlan tehdasmuseo hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon neljäntenä suomalaisena kohteena.

Verlan tehdasmuseo on avoinna kävijöille toukokuun alusta syyskuun puoliväliin ja tehtaan historiaan pääsee tutustumaan noin tunnin kestävällä opastetulla kierroksella.

Geokätkö on osa Repovesiten geokätköilyreittiä. Repovesitie johdattaa sinut kansallispuiston huikeista maisemista Verlan maailmanperintökohteelle. Kätkösarjaan kuuluu yhteensä kymmenen aloittelevallekin etsijälle sopivaa geokätköä. Sarjan yhdeksästä kätköstä löydät vinkkinumerot, joiden avulla löydät Verlan maailmanperintöalueen tuntumassa sijaitsevan Repovesitien aarteen.

Puun vuosirenkaissa näkyy puun elämä ja historia kaikkine hyvine kasvuvuosineen sekä puun kohtaamat haastavammat ajat. Samalla vuosirenkaat muodostavat nykyisen puun rungon, joka kannattelee kukoistavaa latvusta. Repovesitie esittelee muutamia Repovesi-Verlan alueen vuosirenkaina toimivia historiallisia paikkoja aina miljardien vuosien takaa lähihistoriaan.

Reitin ehtii kiertämään päivässäkin, mutta parhaimman kokemuksen saat varaamalla kiertämiseen vähintään pari päivää. Reitin varrella on lukuisia kiinnostavia nähtävyyksiä ja niiden parissa vierähtää helposti enemmänkin aikaa.