Lapinlahden vanha hautausmaa
Kappalainen Johan Johnsson laati lahjakirjan 26.3.1830 Lapinlahden vanhasta hautausmaasta. Johansson oli ensimmäinen tälle hautausmaalle haudattu (k. 20.8.1831). Juho Mykkänen ja Tahvo Ollikainen vahvistivat puumerkillään luovuttavansa ilmaiseksi, ikuisiksi ajoiksi, viljelykseen sopimattoman maa-alan rukoushuonekunnan hautausmaaksi.
Ainakin kahteen kertaan piti hautausmaan aitaa parantaa, sillä kirkolliskokoukselle oli valitettu, että siat ja lampaat ovat päässeet käyskentelemään ja tonkimaan hautausmaalla. Keväällä 1880 hautausmaa ympäröitiin pisteaidalla.
Aluetta laajennettiin vuonna 1858. Hautausmaa oli käytössä vuoteen 1887, mutta osa siitä otettiin käyttöön 1900-luvun sotien sankarihautausmaaksi. Muu osa aluetta on metsäistä puistoa, jossa on jäljellä alkuperäisiä hautamuistomerkkejä. 1960-luvulla hautausmaa ympäröitiin nykyisellä puuaidalla ja porteilla.
Vanha hautausmaa oli rauhoitettu puistoksi tullessaan täyteen (n. 1887), mutta sitä raivattiin 1917, jolloin ehjät hauta- ja muistomerkit jätettiin paikalleen, aita korjattiin ja portitettiin, sillä kirkkovaltuuston pöytäkirjaan oli merkitty "Vanha hautausmaa ansaitsee nykyiselläänkin olla pyhitetty muistopaikka”. Sanonnalle tuli syvällinen sisältö, kun hautausmaan eteläpäätyyn haudattiin 1918 kahdeksan lapinlahtelaista kansalaissodassa kaatunutta. Kansalaissodan vainajat haudattiin vanhan hautausmaan eteläpuolelle - paikalle pystytettiin Arttu Halosen graniittinen sankaripatsas. Kaikkiaan Lapinlahdella kirjoilla olleita kansalaissodassa kuolleita tiedetään 27, sekä punaisten että valkoisten puolelta.
Talvisodan aikana kaatuneita vainajia on haudattu tänne 102 ja jatkosodan vainajia 173. Arttu Halonen suunnitteli haudat lopulliseen kuntoon ja hänen tekemänsä on polvistunutta soturia kuvaava reliefi 1941. Sankarihaudoilla oli talvisodan jälkeen valkoiset puuristit, jotka on myöhemmin vaihdettu punagraniittisiin hautakiviin.
Lähellä sankaripatsasta on Pajujärveltä kotoisin olleen jääkärikapteeni Kosti Kauppisen hauta. Hän on tiettävästi ainut lapinlahtelainen Saksassa 1. maailmansodan aikana koulutuksen saanut jääkäri. Tarina kertoo, että hän lähti salaa kotijoukoiltaan jääkärioppiin. Kerrotaan, että hän olisi tuolloin 17-vuotiaana jättänyt keittiön pöydälle lapun, jossa kerrottiin, ettei äidin pitänyt huolehtia eikä pelätä, koska Kosti lupasi tulla takaisin. Kuitenkin myöhemmällä iällä tehdyssä haastattelussa hän kertoo, että jätti äidille jäähyväiset kotipihallaan.
Kosti oli välillä armeijan palveluksessa, välillä maanviljelijänä kotitilallaan. Kerrotaan, että hän oli pieni, karhakka mies. joka ei pelännyt mitään. Hän noudatti komppanianpäällikkö, kenraali Ehrnrootin ohjetta: Joukkoja on johdettava edestä.
Loppuelämä ei ollut helppo. Hän kuoli 21.5.1969 oltuaan 28 vuotta pyörätuolissa. Hän halusi tulla haudatuksi miestensä vierelle Lapinlahden hautausmaalle.
Lähde: Lapinlahden kunta
Annetut koordinaatit osoittavat vanhan hautausmaan parkkipaikalle, josta on hyvä aloittaa tutustumiskierros kävellen.
A = Sankarihautojen ääreltä löydät ison graniittipaaden. Kuinka monta polvistunutta ihmishahmoa siinä on? Entä montako Pohjois-Savon vaakunaa näet? Vähennä ensimmäisestä luvusta jälkimmäinen.
B = Kappalainen Klaes Weisellin hautakivessä siteerataan Raamattua. Monesko luku Johanneksen evankeliumista on kyseessä?
C = Nälkävuosina 1867-1868 rakennettiin ”hätäaputöinä” mm. Nerkoon kanavaa. Alikuntoiset työläiset sairastuivat helposti kulkutauteihin, mm. lavantautiin. Mahdollisesti jopa 200 kanavatyömaalla menehtynyttä ja heidän omaisiaan on haudattu vanhalle hautausmaalle. Heidän muistolleen pystytetyssä muistokivessä on kolme vuosilukua. Mikä on alimman vuosiluvun viimeinen numero?
D = Vanhan hautausmaan länsipuolella on kotiseutumuseo, entinen pitäjänmakasiini eli lainajyvästö. Sellaisia alettiin rakentaa katovuosien varalle 1800-luvun puolivälin jälkeen, ja Lapinlahdelle se saatiin vuonna 1859. Museon pääoven oikealla puolella näet numeron valkoisella pohjalla. Vähennä siitä pääovelle johtavien portaiden askelmien lukumäärä.
E = Herrastuomari T. Waltan raudasta tehty hautamuistomerkki on erittäin koristeellinen. Kuinka monta viisisakaraista tähteä näet nimien puoleisella sivulla? Vähennä kyseisestä luvusta seitsemän (7).
F = Vanhan hautausmaan pohjoispuolella oli seurakunnan rukoushuone vuosina 1826–1881. Puisen rakennuksen suunnitteli tunnettu kirkonsuunnittelija Carlo Bassi. Tilaa siinä oli noin 400 hengelle. Lämmityslaitteita ei ollut, rakennus oli muutenkin hatara ja ahdas. Kun uusi kirkko valmistui, vanha purettiin ja sen hirsiä käytettiin juuri perustetun kansakoulun rakentamiseen (nykyisen lukion vanha puoli). Tämän Lapinlahden ensimmäisen kirkon sijaintipaikalla on nykyisin muistomerkki. Laske alimman rivin sanojen lukumäärä.
Lopulliset koordinaatit: N 63° 22.ABC E 027° 23.DEF
Voit tarkastaa ratkaisusi geocache.fi:n GeoCheckerillä
Lapinlahden historiaa -kätkösarjan kätköt
Suomi 100 vuotta 1932 - Kolme seppää a.k.a. Lapinlahden historiaa - Arttula
Lapinlahden historiaa - Käsityöläisaukio
Lapinlahden historiaa - Kunnalliskoti
Lapinlahden historiaa - Vanha hautausmaa