Aarnihaudat ovat itämerensuomalaisessa kansanperinteessä taianomaisia paikkoja, joihin on kätketty aarre.
"Jos tietään, millä paikon aarre on, niin niiltä paikon otetaan kolme pientä kiveä; niitten sijaan vuoltaan hopeata ja sanotaan että:
Luolehetar luonnon tyttö,
Manan eukon palkkalainen,
Jok' oot vuoren vartijana,
Rahapurnun paimenena,
Anna mulle avaimia,
Lainnoa läpäksimiä,
Joilla aartehet avoan;
En mä kuluta kultijasi,
Enkä hävitä hopejoitasi.
Sittä rupejaa maata karhun taljan päälle kolmannella sijalla olevaan huoneeseen ja panee ne kivet pään alle ja vanha sotamiekka, niin sittä näkee unissaan, missä aarre on ja minkä moinen urkko on tehtävä, että sen saa. Silloin pitää mennä sille paikalle, jossa aarre on, ja vaan yhden saa ottaa, muuten tulee hulluksi."
Jos et omista vanhaa sotamiekkaa, voit kokeilla onneasi gepsin kanssa. ;)
Sovellettu lähteestä: Suomen kansan vanhat runot I4 2021.