Skip to Content

<

Kokkolan sotilastorpat: Tågminne *)

A cache by -Kimmo- Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 8/20/2017
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

"Kruunun sotilaat". Ripaus jo unohtunutta paikallishistoriaa
"Kronans soldater". En smula av bortglömda lokalhistoria


Kahden pisteen pikamulti kuusimetsän uumenissa.

*) Alkuperäinen Tågminnen sotilastorppakätkö on arkistoitu nollapisteen ympäristössä tehdyn avohakkuun alkaessa.



KUNINKAALLINEN POHJANMAAN JALKAVÄKIRYKMENTTI

Tämän kätkösarja kertoo Kuninkaallisesta Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä. Sarja esittelee samalla Kokkolassa ja sen lähiympäristössä olleista virkataloista ja sotilastorpista ne, joiden tarkka sijainti on tiedossa, sekä viimeiset niissä asuneet ruotusotilaat perheineen.

Kokkolassa ei ole säilynyt nykypäiviin saakka yhtään ruotsinvallan aikaista upseerin virkataloa tai sotilastorppaa. Vuonna 2007 tehdyn arkeologisen inventaarion mukaan kaupungin alueen maastossa kuitenkin on yhä nähtävissä näiden rakennusten kivijalkoja, perunakellareiden jäänteitä, kaivon pohjia, kiviaitoja ym.

Ruotusotilaan vaatetus ja varusteet
Pohjanmaan rykmentillä oli muun armeijan harmaasta perusväristä poikkeava värikäs asepuku. Univormun takki oli yksinappirivinen, sininen ja siinä oli keltaiset kaulukset sekä hihansuissa keltaiset kalvosimet. Takin hännykset olivat sisäpuolelta myös keltaiset ja niiden reunat olivat napilla käännetty ulospäin. Housut olivat keltaiset. Jalkineina olivat mustat nahkasaappaat tai nahkakengät. Jos sotilas käytti kenkiä, niin niiden päälle puettiin mustat, sivulta napitettavat, polven yläpuolelle yltävät säärystimet. Takin alla oli musta kaulahuivi joka näkyi korkean, lähes korviin ylettyvän keltaisen kauluksen välistä. Vyötäröllä oli messinkisoljella varustettu valkoinen nahkavyö.

Päähineenä oli korkea, musta huopahattu, jonka vasen lieri oli käännetty ylös. Ylös käännettyyn lieriin oli kiinnitetty keltainen, sultaaniksi kutsuttu töyhtö. Upseerien sultaani oli hieman pidempi ja paksumpi kuin tavallisella rivimiehellä. Ylös käännetyssä lierissä oli sultaanin alla kaksi kaluunanauhaa ja nappi. Hatun etupuolella oli pyöreä, nahkainen levy jossa oli kunkin rykmentin ristikuvioinen tunnus.

Vasikannahkainen selkäreppu, jossa oli:
Varavaatteita
• pitkä talvitakki tai mantteli
• varapaita
• villasukat
• villakäsineet tai rukkaset.

Henkilökohtaiset peseytymisvälineet
• partaveitsi
• peilin pala
• kampa
• pyyhe
• pala suopaa tai saippuaa

Ruokailuvälineet
• lusikka
• puukko
• tinalautanen
• tinakuppi

Kankaan paloja ja kangassuikaleita haavojen sitomista varten
Tupakkaa, piippu ja tulukset
Ompelutarpeet
Rullalle kääritty huopa tai vilttipeitto repun päälle kiinnitettynä
Repun ulkopuolella roikkui kuparinen, sisältä tinattu kenttäpullo

Jos sotilas oli luku- ja kirjoitustaitoinen repussa saattoi olla em. varusteiden lisäksi
• Raamattu, Uusi testamentti tai Katekismus
• Virsikirja
• kirjoitusvälineitä ja kirjeitä omaisilta

Leipälaukku, jossa oli:
Tilanteen mukaan jopa kolmen päivän kuivamuona. Kuivamuona käsitti yleensä leipää ja kuivattua kalaa. Joskus ehkä myös tahkojuuston palan ja savustettua tai palvattua lihaa. Vaikka sotilaille kuului ohjesäännön mukainen pävittäinen muona-annos niin usein sotaretkien aikana, varsinkin Suomensodan viimeisinä kuukausina sotilaat joutuivat itse hankkimaan muonansa, pahimmillaan jopa ryöstämällä.

Läheskään aina ei kaikkia varusteita ollut jaettavaksi joka sotamiehelle. Pidemmän aikaa armeijassa palvelleilla sotilailla oli yleensä parempi varustus kuin juuri aloittaneilla rekryyteillä.

Aseistus ja ampumatarvikkeet:
Vyöstä roikkui vasemmalla puolella lyhyt jalkaväen sapeli, eli hukari. Sen 60 cm pitkä ja n. 2,5 cm leveä teränlape oli yksiteräinen, paitsi kärki joka oli 16 cm matkalta kaksiteräinen. Terän kummallakin puolella oli veriura, joka päättyi siihen mistä kaksiteräinen kärki alkoi. Kahva oli valettua messinkiä ja sen väistölevy oli sydämen muotoinen. Väistölevyn selkäpuolella oli väistinrauta. Yksinkertainen rystykaari oli kiinnitetty takaosastaan ruuvilla pyöreään kädensijaan missä oli spiraalinmuotoinen kuvio.

Hukarin vieressä oli tupessaan pistin. Yleensä pistin kuitenkin oli valmiiksi kivääriin kiinnitettynä. Suomen sodan aikana kaikilla rivisotilailla ei enää ollut miekkaa sivuaseena, koska jokaisella oli pistin kiväärissään. Sen sijaan kaikilla aliupseereilla ja upseereilla oli miekkoina suorateräiset kalvat.

Valkoisella olkahihnalla varustettu musta, haljasnahkainen patruunalaukku, jossa oli:
ruutisarvi
• ruutimitta
• luotipussi, jossa 12 g painoisia lyijykuulia patruunoiden luodeiksi
• paperinpaloja patruunoiden tekoa varten
• valmiiksi käärittyjä paperipatruunoita
• varapiikiviä
• rassineuloja
• pellavatappuraa
• aseöljypullo

Piilukkokivääri jonka kaliiperi, eli piipun reiän sisähalkaisija oli 20,04 mm.

Kivääri pistimineen painoi 5 kg ja aseen kokonaispituus oli 2,2 m (150 cm + 70 cm), joten se oli pituutensa ja painonsa takia varsin hankala käsitellä metsäisessä maastossa. Kiväärien piiput olivat rihlaamattomia ja sen vuoksi aseet olivat epätarkkoja. Lisäksi lyijyluotien koko saattoi hieman vaihdella. Laukaistessa liian pieni luoti kimpoili kiväärin rihlaamattoman piipun seinämästä toiseen ja ulos tullessaan saattoi lentää aivan muualle, mitä aseen piippu osoitti. Tämän vuoksi tehokas ampumaetäisyys oli korkeintaan 100-150 m.

Rykmentit tekivät tarvitsemansa patruunat itse. Valmistus tapahtui sarjatyönä, jossa jokaista työvaihetta kohti oli tietty määrä miehiä. Sarjatyön ansiosta yhden patruunan tekemiseen kului aikaa kutakin sotilasta kohti vain vajaa minuutti. Komppania, eli 140 sotamiestä kykeni kahden upseerin ja kymmenen aliupseenin johdolla valmistamaan tunnissa noin 9000 paperipatruunaa. Valmiit patruunat niputettiin ja säilytettiin 10 kpl punteissa.

Kiväärin lataaminen oli hidas ja monivaiheinen toimenpide. Tavallisen sotilaan edellytettiin pystyvän lataamaan ja ampumaan kolme laukausta minuutissa. Jalkaväen reglementti, ohjesääntö käski repäisemään hampaita käyttäen patruunan auki sen kokoon taitetusta päästä, ennen ruudin kaatamista kiväärin piippuun ja luodin lataamista. Asiakirjat eivät kerro miten toimittiin, jos sotilaalla ei ollut lainkaan hampaita. Siirrettiinkö hampaaton rivistä johonkin toiseen tehtävään esim. hevosmieheksi tai keittiöön?

Rauhan aikana, komennusten ja harjoitusten välissä sotilaiden aseet, ampumatarvikkeet sekä univormut olivat varastoituina yleensä kirkkojen läheisyyteen rakennettuihin kruununmakasiineihin.

Sotilailla oli kotonaan lisäksi puinen harjoituskivääri, sillä jokaisen edellytettiin harjoittelevan kotonaan kivääriotteita ja lataamista. Tämän vuoksi myös sotilastorpan tuvan sisäkorkeus määrättiin rakennusohjesäännössä hieman korkeammaksi, mitä sen aikaisten torppien normaali sisäkorkeus muuten oli.

Tågminnen sotilastorppa
Sotilastorppaa ei enää ole olemassa. Kun lähtöpisteellä katselee suoraan tien yli, niin torppa on sijainnut peltoaukean reunassa olevan punaisen ladon kohdalla.

Kätkökuvauksen koordinaatit tuovat erään Seksmannintiellä olevan kellanruskean kytkinkaapin eteen (katso kuva tästä linkistä). Kaapin yläreunassa olevassa oranssin värisessä kyltissä on M-kirjaimen perässä joukko numeroita.

Ota ne muistiin. Voit tehdä tämän huomaamattomasti, autosta nousematta ja ajaa kuvauksessa annetulle parkkipaikalle tekemään tarvittavat laskut saadaksesi selville kätkön lopulliset koordinaatit.

N 63° 49.YYY:
Vähennä kyltissä olevasta luvusta 1811 (MXXXX – 1811 = YYY). Huomioi oikea merkintätapa, sillä laskun tulos on desimaalien sadas- ja tuhannesosia
E 023° 02.ZZZ:
Vähennä kyltissä olevasta luvusta 851 (MXXXX – 851 = ZZZ).

HUOM !
Ota oma kynä mukaan, sillä ihan huoltosyistä se on jätetty pois kätkörasiasta.



Kuninkaallisen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin II Majurin Komppanian Pääkatselmusrulla

Katselmus pidetty 7.7.1802

Ruotu N:o 17, Tågminnen sotilastorppa, Kvikantin kylässä
Erich Wilhelm Bohm. syntynyt Keski-Pohjanmaalla 3.3.1770, 32 ½ vuotta, 12 ¼ palvelusvuotta, 5 jalkaa 11 tuumaa (n. 175 cm). Naimisissa, sairas. Heikko ja kärsii veriyskästä*) todistuksen mukaan. Kykenemätön myöhempään palvelukseen, saa eron.

Vaimo: Lena Johansdotter, s. 8.8.1763 Kälviä, Karhunoja
Lapset:
Abraham, s. 3.11.1785
Henrich Johan, s.19.1.1792


*) Veriyskällä on tarkoitettu todennäköisesti tuberkuloosia eli keuhkotautia.
Bonuskätkö
Osassa kätkösarjan lokikirjoista on vihje myöhemmin julkaistavaa sarjan Bonuskätköä varten, joten muista tarkistaa lokivihkon takakansi! Sotilastorppasarjan muut kätköt:
Kapteenin virkatalo - Kaptens ämbetsbostad
Kokkolan sotilastorpat: Topparbacka ja Kifvilö
Kokkolan sotilastorpat: Ede
Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka
Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto - Rajlot
Kokkolan sotilastorpat: Storå
Kokkolan sotilastorpat: Orres
Kokkolan sotilastorpat: Gallören

Lähdeluettelo:
J. Björk, B. Lybäck, M. Lybäck: "Försvarad frihet: Minnesmärken i Karlebynejden"
C-B. J. Petander: "Kungliga Österbottens Regemente under slutet av Svenska tiden"
Josef Alm: "Eldhandvapen 1."
Tapio Kauniston sukututkimusarkisto

Additional Hints (Decrypt)

Cbylfnxxnevqvra ennxn-nvar wbxn ba zlöf cnevyyvara yhbaabyyvara yhxh

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

73 Logged Visits

Found it 72     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 8 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.