Skip to Content

<

Kokkolan sotilastorpat: Orres

A cache by -Kimmo- Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 08/20/2017
Difficulty:
2.5 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


"Kruunun sotilaat". Ripaus jo unohtunutta paikallishistoriaa
"Kronans soldater". En smula av bortglömda lokalhistoria

Kahden pisteen pikamulti - Ensin faktaa ja lopuksi hiven fiktiota . . .


KUNINKAALLINEN POHJANMAAN JALKAVÄKIRYKMENTTI

Tämän kätkösarja kertoo Kuninkaallisesta Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä. Sarja esittelee samalla Kokkolassa ja sen lähiympäristössä olleista virkataloista ja sotilastorpista ne, joiden tarkka sijainti on tiedossa, sekä viimeiset niissä asuneet ruotusotilaat.

Kokkolassa ei ole säilynyt nykypäiviin saakka yhtään Ruotsinvallan aikaista upseerin virkataloa tai sotilastorppaa. Vuonna 2007 tehdyn argeologisen inventaarion mukaan kaupungin alueen maastossa kuitenkin on yhä nähtävissä näiden rakennusten kivijalkoja, perunakellareiden jäänteitä, kaivon pohjia, kiviaitoja ym

Ruotsi-Suomen armeijan salakirjoitus
Kruunun armeijalla, siis myös Kuninkaallisella Pohjanmaan jalkaväkirykmentilläkin oli käytössään kaksiosainen viestien salakirjoitusmenetelmä, jota käytettiin erilaisin muunnelmin kruunun kanslian, rykmenttien komentajien sekä komppanian päälliköiden välisessä kirjeenvaihdossa 1600-luvulta aina 1800-luvun alkuun, Suomen sotaan asti.

Pääosana oli koodi joka käsitti varsin yksityiskohtaisen, alkujaan saksankielisten sanojen luettelon. Myöhemmin käytettiin myös ranskalaisia termejä ja ruotsinkieltä. Koodissa jokaisella sanalla oli nelinumeroinen vastine, jonka lisäksi myös tärkeimmille etuliitteille ja prepositioille oli varattu omat kolminumeroiset vastineensa.

Tätä koodisanajärjestelmää täydensi sekoitettu Caesar-tyyppinen salakirjoitus, jota käytettiin silloin kun pelkkä koodi ei riittänyt. Salakirjoituksessa kutakin kirjainta vastasi mielivaltaisesti valittu numeropari. Numeroparit kirjoitettiin yhteen siten, että niistä muodostui viiden numeron ryhmiä: esim. 11.12.13.14.15. = 11121.31415. Kun kumpikin menetelmä yhdistettiin, niin vastaanottaja tiesi viestissä olevien lukujen numeromäärästä käyttääkö niiden purkamiseen koodikirjaa vai salausavainta.

Aluksi sanaluettelot numeroineen olivat käsin kirjoitettuja, mutta kirjapainotaidon kehityttyä ne painettiin ja luetteloihin lisättiin käsin kirjoittamalla ainoastaan kulloinkin voimassa olevat koodinumerot.

Rauhan aikana koodi vaihdettiin tavallisesti parin vuoden väliajoin. Sotaretkien aikana tyydyttiin usein pelkkään salakirjoitukseen ja varsinaista koodattua sanaluetteloa käytettiin vähemmän. Syynä oletetaan olleen se, että rykmenttien kenttäkanslioiden kiireisissä oloissa monikymmensivuisen koodin uusiminen ja niiden jakelu eteenpäin olisi ollut äärimmäisen työlästä. Sen sijaan uuden salakirjoitusavaimen pystyi tarpeen vaatiessa laatimaan muutamassa minuutissa.

Järjestelmä oli niin yksinkertainen, että kuka tahansa rykmentin komentaja, komppanian päällikkö tai joku muu upseeri pystyi nopeasti laatimaan uuden epäillessään entisen joutuneen vihollisen käsiin. Useat säilyneistä salakirjoitusavaimista oli kirjoitettu ja taiteltu niin äärimmäisen pieneen kokoon, että on oletettava lähettien kuljettaneen ne vaatteisiinsa ommeltuina. Paksun koodikirjan kätkeminen vaatetukseen tai varusteisiin olisikin ollut mahdotonta.

Salakirjoituksen murtaminen
Sekoitettu Caesar salakirjoitus sisältää n! (n kertoma) määrän mahdollisia avaimia. Jos esim. kolmen ihmisen pitää muodostaa jono, niin he voivat tehdä sen keskenään 6:lla eri tavalla, toisin sanoen kolmen kertoma: 3! = 3 · 2 · 1 = 6. Sen mukaan suomen- ja ruotsinkielen aakkosia käyttäen sekoitettuja eri Caesarvariaatioita on 29! kappaletta, eli 29 · 28 · 27 · 26 · jne. · 1 = 13002591167264267580211200000000 kpl. Käytännössä tällaista määrää on mahdotonta selvittää yksi kerrallaan kokeilemalla.

Näennäisestä mutkikkuudestaan huolimatta tämä salakirjoitus on kuitenkin murrettavissa frekvenssianalyysin avulla. Menetelmän kehitti 800-luvulla elänyt arabialainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja filosofi al-Kindi. Menetelmä perustuu kielen eri kirjainten yleisyyden tuntemiseen, koska jokaisessa kielessä voidaan eri kirjaimien käytöstä muodostaa tilastollinen jakauma eli frekvenssi.

Salauksen selvittäminen helpottuu huomattavasti mitä pidemmästä viestistä on kysymys, varsinkin jos lisäksi tiedetään millä kielellä se on kirjoitettu. Esim. jos suomenkielisessä, sekoitetulla Caesarilla salatussa sanomassa on eniten X-kirjaimia , niin on hyvin todennäköistä, että X vastaa A-kirjainta joka on suomenkielen yleisin (12,22 %). Samalla tavoin voidaan etsiä kielen yleisimpiä tavuja, päätteitä ja jopa kokonaisisia sanoja. Toisin sanoen dekoodaaja pystyy selvittämään sanoman sisällön tarkastelemalla sen eri kirjainten, tavujen jne. esiintymistiheyttä ja vertailemalla niitä selväkielisiin sanoihin.

Vaikka Ruotsi-Suomen ajalta ei ole säilynyt mitään merkintöjä viestien purkamisesta frekvenssianalyysin avulla, niin menetelmä oli jokseenkin varmasti tunnettu. Olettamusta tukee se, että kaikissa säilyneissä viesteissä ja salakirjoitusavaimissa oli kullekin kirjaimelle varattu kolmesta neljään eri numerovastinetta. Vaihtoehtonumeroiden sopivalla käytöllä voidaan nimittäin tasata kirjaimien esiintymistiheyttä ja siten huomattavasti vaikeuttaa viestin murtamista.

Säilyneet viestit kuitenkin osoittavat, etteivät kenttäkirjurit juurikaan vaivautuneet suuriin hienouksiin. He käyttivät usein kunkin kirjaimen numerovastineita varsin tasaisesti, sen sijaan että olisivat yleisimpien kirjainten osalta poimineet vastinenumerot vuorotellen ja käyttäneet harvinaisimpien kohdalla useammin samaa numeroa. Näin kirjainten esiintymistiheys olisi tasoittunut ja salaus varmistunut tuntuvasti. Lisäksi jotkut kirjurit merkitsivät sanavälit varomattomasti kaksoispisteellä, kun koodilukujen välissä muuten oli piste. Jotkut viestit olivat selväkielisiä ja ainoastaan sen avainosat (paikannimet, miesvahvuudet jne) oli koodattu. Tällainen salaus oli lähes hyödytön, sillä yleistilanteesta selvillä oleva pystyi purkamaan viestin ilman koodiavainta melkein yhtä nopeasti kuin sen oikea vastaanottaja avaimella.


Orreksen sotilastorppaa ei enää ole olemassa. Kun katselee kätkökuvauksen osoittamassa aloituspisteessä Orreksen tien yli, niin sotilastorppa on ollut risteyksen toisella puolella näkyvän omakotitalon vasemman nurkan kohdalla.

Kuvauksen koordinaatit tuovat Orreksentien ja Orreksenpolun risteyksessä olevan tummanruskean sähkömuuntajan eteen (katso kuva tästä linkistä). Muuntajan seinien yläreunassa on keltaisia kylttejä, joista eräässä on M-kirjaimen perässä kolme numeroa (M XXX). Voit ottaa ne muistiin huomaamattomasti, autosta nousematta. Aja kuvauksessa annetulle parkkipaikalle, missä voit tehdä tarvittavat laskutoimitukset saadaksesi selville kätkön karkeat koordinaatit, eli asteet ja kokonaiset minuutit.

Leveysaste: N 63⁰ YY' = MXXX - 294
Pituusaste: E 23⁰ ZZ' = MXXX - 336

Tarkkaan sijaintiin tarvittavat minuuttien desimaalit saat purkamalla oheisen tekstin, joka on kryptattu eräällä Suomen sodassa oikeasti käytössä olleella salakirjoitusavaimella.

Korpraali Jacob Beckholmin tarina...
Venäläiset joukot saapuivat Kokkolaan 14.9.1808 tarkoituksenaan katkaista Ouluun ja Tornioon johtava Pohjanmaan rantatie. Eversti Otto von Fieandt joukkoineen valmistautui torjumaan venäläisten hyökkäysaikeet asettumalla asemiin Kaukon sillan pohjoispuolelle. Perhojoen vastakkaiselle rannalle jätettiin varmistukseksi vänrikki Eirik Hummelgårdin johtama kenttävärtio tehtävänään viivyttää venäläisten etenemistä sillan yli joen pohjoisrannalle.

Seuraavana päivänä, 15.9.1808 venäläinen jalkaväki aloitti hyökkäyksen eversti Jakov Kulnevin johdolla samalla kun eversti Jegor Vlastovin komentama neljän 12-naulaisen kanuunan muodostama tykkipatteri suuntasi voimakkaan tulituksen joen pohjoisrannalle.

Taistelun pitkittyessä lähetettiin Kaukon sillan ja Takahagenin välissä asemissa olleesta Ilmajoen komppaniasta korpraali Jacob Beckholm toimittamaan käsky kenttävartiolle lopettaa viivytystaistelu ja vetäytyä metsiä myöten Korpilahden kylään avustamaan sen asukkaita jäämästä venäläisten tulen alle.

Purettuaan lähetin tuoman salakirjoitusviestin kenttävartiota johtanut vänrikki Hummelgård kirjoitti vastauksen esimiehilleen, jonka jälkeen vetäytyminen alkoi. Venäläisten ankaran tulen alla kenttävartio suuntasi kohti Korpilahtea ja lähettinä toiminut Beckholm puolestaan takaisin omaan komppaniaansa.

Kenttävartion sotilaiden avustuksella kyläläisten onnistui ajoissa paeta suojaan Korpilahden takametsiin, kunnes Pohjanmaan rykmentti sai vahvistukseksi lisäjoukkoja ja venäläiset vetäytyivät Alaveteliin pelätessään joutuvansa piiritetyksi.

Erottuaan kenttävartion miehistä, paluumatkalla Takahagenin metsässä olevan komppaniansa luo, korpraali Beckholm haavoittui käsivarteen ja päähän menettäen sen seurauksena tajuntansa. Vetäytyessään Alaveteliä kohti venäläiset löysivät tajuttoman Beckholmin Perhojoen rantakivikosta ja huomattuaan hänen olevan hengissä ottivat hänet vangiksi.

Joitain päiviä myöhemmin Beckholm ja muita sotavangiksi joutuneita pohjalaissotilaita alettiin kuljettaa rintamalinjalta taaksepäin kohti itää ja sotavankeutta. Kolme kuukautta myöhemmin, joulukuussa 1808 likainen ja nälkiintynyt sotavankijoukko lopulta päätyi raskaan marssin jälkeen Narvajoen rannalle, Iivananlinnan linnoitukseen perustettuun sotavankileiriin.

Puolitoista vuotta rauhan solmimisen jälkeen, huhtikuun alussa 1811 sotavankeuden kurjuudesta hengissä selvinnyt Jacob Beckholm viimein palasi kotiinsa Nykarlebyn Högbackaan yllään vanha, repaleinen sotilaspukunsa. Vaikka sodan jälkeen kaikesta oli huutava pula, niin Jacob ei kuitenkaan antanut vaimonsa ratkoa ja ommella entisen rykmenttinsä asepukua työvaatteiksi. Kotiuduttuaan hän harjasi viimeisen kerran sinisen sarkakankaan puhtaaksi, kiillotti kolmen kruunun koristamat messinkinapit hohtavan kirkkaiksi ja ripusti vanhan sotilaspukunsa ullakolle käyttämättä sitä sen koommin enää milloinkaan. Jacobin kuoltua univormu periytyi hänen vanhimmalle pojalleen ja aikanaan edelleen hänen pojalleen.

Satakolmekymmentäneljä vuotta myöhemmin...
Keväällä 1945, edellissyksynä päättyneen Jatkosodan jälkeinen ankara puute koetteli Suomea. Eräänä päivänä Uusikaarlepyyläisen muurarin, Martti Pikiluodon vaimo Signe tutki kotitalonsa ullakolta löytämäänsä miehensä iso-isoisän vanhaa sotilaspukua. Koska kangasta oli lähes mahdotonta hankkia, valmiista vaatteista puhumattakaan Signellä oli tarkoitus ratkoa puvun saumat auki ja ottaa kangas uudelleen käyttöön. Lähes puolitoista vuosisataa ullakon vaatepuulla riippunut ja ajan haalistama sininen sarka oli kuitenkin käynyt niin hauraaksi, ettei siitä enää ollut mahdollista tehdä mitään kunnollista käyttövaatetta.

Tarkastellessaan takkivanhusta Signe tunsi sen korkean kauluksen sisällä jotain kovaa ja rapisevaa, jolloin hänen uteliaisuutensa heräsi. Signen ratkottua varoen kauluksen sauman auki sen sisältä paljastui taiteltu, kellastunut paperilappunen mihin oli vanhanaikaisella käsialalla kirjoitettu numeroita ja kirjaimia.

Paperinpala oli vänrikki Hummelgårdin esimiehelleen lähettämän vastauksen purkamiseen tarkoitettu salakirjoitusavain. Haavoittuessaan Beckholm oli luultavasti pudottanut viestin ja kadottanut sen. Jos venäläiset sotilaat olisivat löytäneet viestin Jacobin hallusta, niin he olisivat varmasti repineet hänen vaatteensa riekaleiksi etsiessään kätkettyä koodiavainta. Sillä sekoitettu Caesarkoodi oli myös venäläisille upseereille tuttu salakirjoitusmenetelmä.

Kuninkaallisen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin II Majurin komppanian pääkatselmusrulla
Katselmus pidetty 7.7.1802.
Ruotu N:o 3. Palosund Rödsössä (Orres)
Matts Orre. Syntynyt Vetelissä, Keski-Pohjanmaalla 27.11.1764. 38 ¼ vuotta, 12 ¼ palvelusvuotta, 5 jalkaa 6 tuumaa ( n. 167 cm). Naimisissa, vaimo Caisa Eriksdotter syntynyt Vetelissä 17.08.1768.

Lapset:
Brita Maria s. 29.11.1792 Rödsö, k. 02.02.1795
Anna s. 26.10.1793 Rödsö
Johan s. 21.07.1795
Matts s. 05.07.1797 Palo
Catharina s. 18.02.1799 Palo
Erik s. 14.12.1800 Rödsö
Brita Maria s. 13.01.1803 Palo
Jacob s. 15.01.1805 Palo
Gustaf s. 03.10.1806 Rödsö

Bonuskätkö
Osassa kätkösarjan lokikirjoista on vihje myöhemmin julkaistavaa sarjan Bonuskätköä varten, joten muista tarkistaa lokin takakansi!

Sotilastorppa-sarjan muut kätköt:
Kapteenin virkatalo - Kaptens ämbetsbostad
Kokkolan sotilastorpat: Topparbacka ja Kifvilö
Kokkolan sotilastorpat: Ede
Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka
Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto - Rajlot
Kokkolan sotilastorpat: Storå
Kokkolan sotilastorpat: Tågminne
Kokkolan sotilastorpat: Gallören


Muita salakirjoitusaiheisia kätköjä:
Richelieun riimit
Polybiuksen neliö
ENIGMA
Harry Potter ja Villa Elban arvoitus
Mirabeaun murtoluvut
Fleiβnerin Sabluuna

Lähdeluettelo
- J. Björk, B. Lybäck, M. Lybäck: "Försvarad frihet: Minnesmärken i Karlebynejden"
- C-B. J. Petander: "Kungliga Österbottens Regemente under slutet av Svenska tiden"
- Tapio Kauniston sukututkimusarkisto

- Henning Stålhane: "Hemlig skrift - coder och chiffermaskiner"
- Simon Singh: "Koodi-kirja; salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan"
- David Kahn: "The Code Breakers. The story of secret writing"

Additional Hints (Decrypt)

1) Ääxxöfrg ba xelcgnggh dhhxfv
2) Xrybzäagl

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

50 Logged Visits

Found it 48     Write note 1     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 15 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.