Skip to Content

<

NLGT - Valle ja taivaan valkeat

A cache by Suomen Latu Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 05/05/2019
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Northern Lights GeoTour on 12 kätkön sarja Saariselän ja Kiilopään maisemissa. Kätköt tekevät tutuksi revontulten olemusta ja niihin liittyviä uskomuksia. Kätköt ovat perheystävällisiä ja talvilöydettäviä.

Northern Lights GeoTour is a series or 12 caches in Saariselkä and Kiilopää areas in Finnish Lapland. The caches will take you into the world of the northern lights and present facts and myths about the aurora borealis phenomenon. All the caches are family friendly and accessible throughout a year.

Leijona55 keksi sadun ihan itse luettuaan ensin monta muuta kirjaa. Sinäkin voit keksiä oman satusi, se on hauskaa! Tämä satu kertoo revontulista, jotka nappaavat poron mukaansa hurjaan öiseen seikkailuun.

Sadun on kirjoittanut Leijona55 ja kuvittanut hakranah. Kätkön on rakentanut jaku74. Kätkössä on satukirja, logivihko, kynä, leimasimena toimiva reijittäjä.

Kätkö on Urho Kekkosen kansallispuistossa ja kätköilijöitä muistutetaan puiston järjestyssäännöstä ja muista ohjeista alueella liikkumiseen. Lisätietoa näistä Metsähallituksen sivuilta.

Northern Lights GeoTour

GeoTourin omaa geokolikkoa on myytävänä rajoitettu määrä leimattua GeoTour-passia vastaan. Sinun tulee käydä vähintään kuudella GeoTourin kätköllä sekä leimata passisi kätköstä löytyvillä reijittäjillä. Kuudella leimalla voit lunastaa mustan GeoTour -kolikon ja 12 leimalla violetin GeoTour-kolikon. Lisätietoa Suomen Latu profiilisivulta.

In English

In this cache there is a story in Finnish about a little reindeer and its adventure with the northern lights. You can make up your own story, it’s fun!

The cache is situated in the Urho Kekkonen National Park. Geocachers are reminded about the rules and intsructions of the National Park. More information at http://www.nationalparks.fi/en/urhokekkonennp

Northern Lights GeoTour coins are available for purchase on a first-come, first-serve basis. You must present the punched passport in order to buy a coin (maximum of one black and one purple coin per Username). Show 6 punch marks from different caches to purchase the black geocoin, and 12 punch marks to purchase the purple geocoin. More information at Suomen Latu profile page.

Valle ja taivaan valkeat - satu revontulista

Korpikuusten latvat kohottautuvat terävinä kohti kirkkaansinistä taivaankantta. Siellä täällä hehkuu koivu. Keltainen lehti leijuu alas paksulle sammalmatolle. Pullea punikkitatti on puskenut lakkinsa sammalen läpi. Se uhmaa viileneviä öitä ja nälkäisiä metsäneläviä.

Sieltähän niitä jo lähestyykin, sekä ilmasta että maata pitkin: virkeä kuukkelityttö ja poroäiti lapsineen. Ne ovat ruuan hakupuuhissa korpikuusikossa. Kaikilla taitaa olla sama herkku tähtäimessä. Kuka ehtii ensin?

Kuukkelityttö Kirste on nopea. Vilauksessa se on napannut nokkaansa aimo palasen muhevaa tatinlakkia ihan porolapsi Valle Vasan turvan edestä. Valle haukkaisee loput - kyllä isosta tatinlakista kahdelle riittää.

Valle pysähtyy seuraamaan Kirsten pyrähtelyä oksistossa. Onpa tuo lintu kaunis ja vikkelä. Heleän oranssi pyrstö välähtelee, kun kuukkeli piilottelee saalistaan kaarnan koloihin ja naavatuppoihin. Pitkään talveen pitää varautua huolella.

Syyspäivä alkaa hiljalleen kääntyä illaksi. Kuusten latvojen välistä pilkottava taivas tummenee. Sinne syttyvät pienet valopilkut, tuhannet tähdet. Porojen vatsat ovat sienistä pullollaan. Poroäiti laskeutuu tyytyväisenä makuulle pehmeälle sammalmatolle. Äiti kutsuu pikku Vallen kylkeensä levolle. Kirste Kuukkeli on myös rauhoittunut kuusen oksalle yöpuulle. Turvallinen hämärä hiljaisuus laskeutuu metsään.

Keskellä yötä jokin outo tunne herättää Vallen. Se kiehnää äidin kylkeä vasten. Ei auta, selkää kutittaa vimmatusti. Mikä se sillä lailla kiusaa, kesken makeiden unien?

Valle avaa silmänsä, kääntää päätään ja katsoo taaksepäin... SIIVET! Se on saanut SIIVET selkäänsä! Ne ovat vielä pienet, mutta ne kasvavat koko ajan. Valle pomppaa pystyyn hölmistyneenä. Äiti siinä nukkuu vieressä kaikessa rauhassa. Metsä on hiljaa, tähdet iskevät silmää taivaalla, mutta Vallen selässä siivet venyvät pituutta. Yhtäkkiä venyminen lakkaa ja kutina helpottaa. Siivet ovat kai valmiit.

Valle astuu muutaman askelen ja kokeilee heiluttaa siipiä. Oih, nehän ovat ihan samanlaiset kuin Kirstellä, pitemmät vain. Nyt Valle innostuu, ottaa rohkeasti juoksuvauhtia ja heiluttaa samalla hienoja siipiään. Hip hei, siivet kantavat! Vallen somat koparat irtoavat maasta. Rohkea vasa vaappuu ilmassa eteenpäin, puita väistellen, ja nousee vähitellen ylemmäs ja ylemmäs.

Riemukkaasti, sydän onnesta pamppaillen, Valle kohoaa yhä korkeammalle. Tuttu kotikuusikko etääntyy ja alkaa näyttää oudolta himmeässä tähtivalossa, mutta Valle haluaa katsella kauemmas.

Tuolla päilyy Purnulampi vaalean Purnujängän keskellä. Niillä main Valle seuraili äidin kannoilla vielä muutama päivänkierto sitten. Toisella puolella kohoilevat Hirvastunturin rosoiset laet, juuri ja juuri erottuen. On uudenkuun aika, joten ainoana valona matkalla on tähtien kirjo.

Ei sittenkään ainoana! Pohjoisen puolella vahvistuu hitaasti kumma, vihertävä kajo. Utelias Valle haluaa yhä ylemmäs. Sen siivet tuntuvat hyvin vahvoilta, eikä kylmenevä ilmakaan haittaa. Poron turkki on lämmin.

Tähdet näyttävät lähestyvän, Iso karhu ja Pikku karhu, Lohikäärme ja Leijona. Ne ovat vanhoja tuttuja. Äiti on opettanut Vallelle jo monen tähtikuvion nimen.

Pakkanen on kiristynyt koko lennon ajan, mutta nyt yhä ylöspäin mennessä ilma alkaakin yllättäen lämmetä. Yhtäkkiä Vallen ympärille singahtaa jostain parvi hassunpyöreitä pikkuisia veitikoita.

Ne poukkoilevat ympäriinsä, kikattavat ja tönivätkin Vallea siinä menossaan. Ällistynyt Valle yrittää kysellä, keitä nuo palluraiset oikein ovat? Eihän täällä ketään pitänyt olla! Silloin veitikat kertovat olevansa Happisten ja Typpisten laajaa sukukuntaa, joka asustaa näillä ilmakehän korkeuksilla, termosfäärissä. Täällä ne yhdessä pitävät lystiä minkä jaksavat. Meno näyttää Vallesta hauskalta. Sitäkin alkaa naurattaa ja pompituttaa.

Mutta silloin kuuluu huikea humahdus ja sekaan pölähtää vauhdilla parvi uusia kummia eläväisiä. Plasmaset! Auringon lapset! Karkumatkallako avaruudessa?

Ne törmäilevät yhtään varomatta päin Vallen uusia ystäviä, jotka eivät näytä ollenkaan pahastuvan riehunnasta. Päinvastoin, ne pulskistuvat ja muuttuvat värikkäiksi: Happiset smaragdinvihreiksi tai rubiininpunaisiksi, Typpiset taas safiirinsinisiksi tai purppuranvioleteiksi. Väriä roiskuu joka puolelle, ja Valle huomaa joutuneensa leimuavien ja loimuavien väriaaltojen valtavaan vyöryyn.

Valle pelkää ja huutaa hädissään Happisia ja Typpisiä apuun, mutta ne vain pärskyttelevät värejään ja kiljahtelevat ihastuksissaan. Nyt väri jo tarttuu Vallen turkkiin ja pieniin sarvenalkuihin.

Mikä nyt neuvoksi? Äidillä ei ole siipiä. Auttaisiko Kirste - sillähän on siivet ja lentotaito? Valle huutaa apua minkä hennoilla vasankeuhkoillaan jaksaa.

Kirste kuulee! Se lehahtaa paikalle ja rauhoittelee Vallea. Ei hätää, nyt nautitaan mahtavasta revontuliyöstä ja annetaan upeiden väriaaltojen keinuttaa.

Ylöspäin, alaspäin, poimuillen, spiraalina kohoten, hulmahdellen, kisaillen, välkkyen, laukaten, liehuen, riehuen... Valle ja Kirste antautuvat taivaanvalkeiden tanssin pyörteisiin.

Tanssi jatkuu kauan, ja Valle nauttii koko pikkuisella sydämellään ihmeellisestä seikkailustaan. Vähitellen kuitenkin valo alkaa himmetä ja värit haalistua... Mitä nyt tapahtuu? Valle huolestuu, mutta Kirste kertoo, että tämän yön tanssit ovat päättymässä.

Plasmaset ovat katoamassa omille teilleen, Happisten ja Typpisten voimat ovat lopussa. Vallekin huomaa olevansa levon tarpeessa, mutta miten se osaa täältä korkeuksista kotiin. Osaako Kirste?

Kirste pyytää Vallea seuraamaan. Ystävykset vilkuttavat haukotteleville Happisille ja Typpisille ja lähtevät leijailemaan satojen kilometrien korkeuksista alas maahan, kohti tuttua kotikuusikkoa.

Vielä kuusten latvojen yläpuolella Vallen korvat tavoittavat jännittävää ääntä. Se on kuin jotain sihinää, kahinaa tai rätinää. Kirste kertoo, että äänet ovat Plasmasten lähettämät terveiset maan pinnalle. Niitä voi kuulla vain ani harvoin.

Valle löytää äitinsä nukkumasta samassa paikassa, jossa sen viereltä aiemmin heräsi. Äidin lämpimään kylkeen on pikku seikkailijan suloista käpertyä lepäämään. Valle vilkuttaa onnenlinnulleen Kirstelle ja vajoaa saman tien sipisikeään uneen.

Aamulla äiti kertoo, että yöllä oli ollut taivaalla komeimmat revontulet poromuistiin. Oikea aurinkomyrsky! Valle alkaa innoissaan kertoa äidille seikkailustaan ja siivistään - jotka ovat TIPOTIESSÄÄN!!! Hämmentyneenä Valle vaikenee, mutta kuusen oksalta iskee Kirste Kuukkeli hänelle silmää. Silloin äiti huomaa, että Vallen pikku sarvenalkuihin on tarttunut ripaus smaragdinvihreää ja rubiininpunaista, sipaus safiirinsinistä ja purppuranviolettia. Äiti hymyilee lempeästi pikku Valle Vasalleen, jonka sarvissa hehkuivat sen jälkeen aina revontuliöinä taivaanvalkeitten värit.

©Helena Palojärvi

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

465 Logged Visits

Found it 463     Write note 1     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 11 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.