Jylhän rotkon muinainen kvartsilouhos
Suomen ja Kainuun kallioperä on vanhaa. Kainuun alueella on poimuttumalla noussut ja sittemmin kulunut kaksi vuoristoa, joista ensimmäinen noin 2,8 miljardia vuotta sitten. Sen kuluminen tuotti hiekkaa, josta syntyi kvartsiittia, kun hiekka painui uudessa poimutuksessa maankuoreen. Uusi vuoristo, Karelidit, nousi noin 2 mijardia vuotta sitten ja toi kvartsiitin maan pinnalle. Sittemmin Kareliditkin kuluivat pois.
Tämä on maakohde, earthcache. Maakohteessa ei ole kätköpurkkia. Voit kirjata käynnin, kun olet tutustunutkohteen geologiseen opetukseen ja suorittanut kätkökuvauksen tehtävät. Vastauksesi lähetät helpoiten viestikeskuksen kautta. Kun olet vastannut kysymyksiin, voit merkitä kohteen löydetyksi. Kätkön omistaja on yhteydessä jos vastauksien kanssa on ongelmia.
- Mitä kiveä kallioseinämät ovat? Mikä on tyypillistä tälle kivilajille?
- Pohdi miten luulet rotkon syntyneen? Miten perustelet tämän?
- Kun tutkit maastoa alueella, mistä suunnasta arvelet jäätikön tulleen.
- Ota kuva niin että kuvassa näkyvät kätköilynimimerkkisi tai joku henkilökohtainen tavarasi. Liitä kuva lokiisi.
Mannerjään liike
Mannerjään etenemissuunnan pystyy arvioimaan tarkastelemalla ympäristöä. Etenemissuunnan vastakkaiselta puolelta löytyy usein niin sanottu suojasivu. Suojasivu on jyrkkä lasku, joka on säästynyt jään liikkeen aiheuttamalta kulutukselta toisin kuin tulosuunnan loiva ja sileäksi hioutunut silokallio.
Maankuoren liikkuessa kallioon syntyy halkeamia. Vortikan kalliorotko on tällainen halkeama. Jääkauden sulamisvedet huuhtoivat sen esille kuljettamalla hiekan ja soran pois. Vortikka on noin 500 metriä pitkä, lähes pystysuorien seinämien reunustama kalliorotko. Kapeimmillaan rotko on muutaman metrin levyinen ja leveimmillään kymmeniä metrejä. Sen syvimmät kohdat ovat noin 15 metriä syviä. Paikoin kallioseinämien juurelle on vyörynyt lohkareita muodostaen rakkakivikoita.
Vortikan kvartsiittikallion seinämissä on juonteina melko puhdasta kvartsia. Alueelta on löydetty jälkiä kivikautisesta kvartsin louhimisesta pienten työkalujen ja nuolenkärkien ainekseksi.
Vortikan nimenä on kartoissa esiintynyt myös Vorlokki ja Vorlakso. Vortikka-sanan alkuperänä pidetään Savon murteen sanaa, joka tarkoittaa rumaa ja kamalaa. Sitä on käytetty esimerkiksi puhuttaessa rumasta miehenroikaleesta.
Vortikka sijaitsee Hyrynsalmella lähellä Ukkohallaa ja on osa UKK-vaellusreittiä. Rotko on muodostunut maankuoren liikkeiden ja jääkauden sulamisvesien seurauksena, ja sen pohjalla voi olla lunta ja jäätä kesähelteilläkin. Alueella on myös kivikautista esihistoriallista kerrostumaa liittyen kvartsin louhintaan
Vorlokin alueen kulttuuriperintö ulottuu kivikaudelle. Kalliorepeämästä on mahdollisesti louhittu kvartsia ja kvartsiittia pientyökaluihin.
Kivestä
Graniitti kuuluu jähmettyneisiin kivilajeihin eli magmakivilajeihin ja niiden alaryhmään syväkivilajit. Graniitti on felsinen kivi. Se on syntynyt intrusiivisesti hitaasti jäähtyvissä magmapesäkkeissä syvällä maan kuoressa. Hitaan jäähtymisen takia mineraalit ovat ehtineet järjestäytyä ja muodostaa suurehkoja, silmin havaittavia kiteitä. Graniitti koostuu kvartsista, kiilteestä, maasälvästä ja joskus myös sarvivälkkeestä, jotka voidaan erottaa rakeina kiven pinnassa.
Nykyinen muoto: Rotko on nykyään 500 metrin pituinen, jyrkkäseinäinen kallioperän repeämä. Sen seinämät voivat olla jopa 15 metriä korkeita.
Lähesty kätköä käyttäen alueen merkittyjä vaellusreittejä.