Skip to Content

<

Medieval Finland 8 - Monastery of St Olaf

Hidden : 12/17/2006
Difficulty:
3 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Mustainveljestenkujan mikro - Microcache near the place of medieval monastery


Kadonneen kaupungin veljet
C.J. Gardbergin kirja Veritas - Totuus! on jännittävä tietoteos. Arkeologian ja historiantutkimuksen tarjoamista pienistä tiedonmurusista Gardberg koostaa niukan mutta ehyen ja kiehtovan kuvan Turussa lähes 300 vuotta vaikuttaneista dominikaanimunkeista.
Teoksen selkeä jäsentely ja kieli helpottavat maallikonkin tutustumista aihepiiriin. Ensimmäisessä pääluvussa tekijä tarkastelee ensimmäistä ristiretkeä, piispanistuimen perustamista Nousiaisiin ja siirtoa Koroisiin (Aurajoen rannalle noin 1,6 kilometriä nykyisestä tuomiokirkosta) sekä tuomiokirkon rakentamista nykyiselle paikalleen Unikankareen kummulle. Tähän yhteyteen liittyy myös dominikaanien tulo Suomeen vuonna 1249.
Toisessa pääluvussa Gardberg selostaa luostarilaitoksen ja erityisesti dominikaanien sääntökunnan syntyä ja kehitystä. Sääntökunnan perustaja oli espanjalainen Dominicus (Domingo de Guzmán), joka italialaisen Fransiscus Assisilaisen ohella oli luostarilaitoksen suuri uudistaja 1200-luvun alussa. Dominikaanit eli mustat veljet, kuten heitä päällyshupun värin mukaan kutsuttiin, korostivat kerjäläisihannetta, kuria, opintoja ja saarnaa. Suuri uutuus oli, että dominikaanit sen paremmin kuin fransiskaanitkaan eivät pysytelleet luostarin muurien sisällä vaan liikkuivat kansan parissa. Dominikaanien tunnuslauseeksi tuli "veritas" - totuus.


Talo Kaskenmäelle
Sääntökunta levittäytyi varsin nopeasti myös Pohjolaan. Dominikaaneilla oli pohjoismaisessa ns. Dacian provinssissa Gardbergin mukaan keskiajan lopulla 31 konventtia eli "taloa" Sigtunan konventin asiakirjoissa on maininta, jonka mukaan "1249 venit conuentus Finlandiam" eli konventti saapui Suomeen 1249. Tämä on tulkittu niin, että dominikaanit asettuivat Koroisiin, Turku-nimistä kaupunkiahan ei vielä tuolloin ollut. Eräisiin lähdetietoihin viitaten Gardberg esittää, että konventti alkoi muuttaa Kaskenmäkeen viimeistään vuoden 1300 tienoilla. (Ei ole vaikea päätellä, mistä läheinen Luostarinmäki on saanut nimensä.). Tällä paikalla Pyhän Olavin konventin nimen saanut laitos toimi uskonpuhdistukseen asti.
Kirjan kolmannessa pääluvussa tekijä kuvaa dominikaanikonventin päiväjärjestystä, konventin rakennuksia sekä dominikaanien merkitystä yhteiskunnassa. Rakennuskantaa tuhosivat pahoin tulipalot, mutta mahtavimmillaan konventti ja sen kirkko ovat olleet Turun kaupungissa huomattavia rakennuksia, joita käytettiin myös muihin kuin kirkollisiin kokoontumisiin.
Dominikaanien sääntöjen mukaan konventissa tuli olla aina vähintään 12 jäsentä. Lähteiden niukkuutta kuvastaa hyvin se, että nimeltä tunnetaan vain 37 veljeä. Dominikaanit harjoittivat Turussa ja sen ympäristössä sääntökunnalle ominaista saarnatoimintaa sekä suomeksi että ruotsiksi lähes kolme vuosisataa. Gardberg kysyykin, enteilikö heidän toimintansa suorastaan Mikael Agricolan 1540-luvulla julkaisemia suomennoksia.
Konventin toiminnasta voi mainita myös sen, että veljet saattoivat tietyin edellytyksin ottaa vastaan sellaisia kaupunkilaisia, jotka eivät eri syistä selviytyneet omin avuin. Tällaisesta menettelystä on lähteissä joitain viitteitä. Samoin siitä, että konventtia on käytetty kirkkojen tapaan turva-alueena, jonne lainsuojaton saattaa hakeutua turvaan viranomaisilta.


Dominikaaniveljestä luterilaiseksi piispaksi
Dominikaanien toiminta päättyi Turussa Kustaa Vaasan toteuttamaan reformaatioon 1530-luvulla. Tiettyä jatkuvuutta on siinä, että Turun ensimmäinen luterilainen piispa oli entinen dominikaaniveli Martin Skytte.
Dominikaanit palasivat Suomeen Pyhän Istuimen päätöksellä vuonna 1949, 700 vuotta ensimmäisen Suomeen tulon jälkeen. Sääntökuntaan on sen jälkeen liittynyt muutamia suomalaisia.
Teoksen neljäs pääluku on vähintään yhtä jännittävä kuin kolme edellistä. Gardberg kuvaa siinä konventin raunioiden vähittäistä paljastumista Kaskenmäestä 1900-luvun alusta lähtien. On kiehtovaa ajatella, millainen kadonnut kaupunki lepää Kaskenmäen ja koko Turun keskustan alla.
Pyhän Olavin konventin muistoksi paljastettiin jokin aika sitten vakuutusyhtiö Veritaksen lahjoittama muistomerkki Turun Olavinpuistossa.

Lähteet:
Turun Sanomat, 18.12.2005
JARI LYBECK
C.J. Gardberg: Veritas - Totuus! Turun dominikaanit keskiajalla. Suom. Irma Savolainen.
Schildts 2005.

Muistomerkillä kannattaa käydä, sillä siihen on kaiverrettu 1969 kaivauksissa rekonstruoitu luostarin alueen pohjapiirros.

GPS-paikannuksella sijainnin mittaaminen alueella vaikeaa, eli käyttäkää vihjettä suosiolla. EDIT: kuuluvuus lienee erittäin kehno, vaikeusluokitusta nostettu.
Kätkössä ei ole kynää.

Additional Hints (Decrypt)

sva: 30 fraggvä rat: 30 pragvzrgre (TCF cbfvgvbavat vf qvssvphyg ba gur pnpur nern).

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

2,297 Logged Visits

Found it 2,135     Didn't find it 109     Write note 18     Temporarily Disable Listing 7     Enable Listing 7     Publish Listing 1     Needs Maintenance 7     Owner Maintenance 9     Update Coordinates 4     

View Logbook | View the Image Gallery of 31 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.