Mikael Agricola on suomen kirjakielen isä. Hänen kunniakseen liputetaan 9. huhtikuuta.
Mikael Olavinpoika syntyi Pernajassa. Poika havaittiin lahjakkaaksi ja hänet houkuteltiin pitkälle opintielle.
Tuolloin elettiin 1500-lukua ja voimakasta uskonpuhdistuksen aikaa. Pappismiehet halusivat kansojen kuulevan Raamattua omalla kielellään. Agricola seurasi opettajiensa Erasmus Rotterdamilaisen ja Martti Lutherin esimerkkiä.
Käännöstyö alkoi. Mutta miten kirjoittaa suomea?
Agricola sen kehitti. Systemaattisesti loi.
Paljon oli päätöksiä tehtävänä kirjakielen kehitystyössä. Onko ks x ja k k vai c? Agricolan sulkakynästä lähti nykykielemme kehitys liikkeelle!
Agricola-tietoutta:
-
Ensimmäinen Agricolan ilmestynyt työ oli lukemisen ja kristinopin perusteet sisältänyt Abckiria (1543). Suuri käännöstyö Se Wsi Testamenti valmistui 1548.
-
Kirjakielen isällä on nykyään oma nimikkoleivoksensa, jota voit kokeilla itse tehdä internetistä löytyvän reseptin mukaan. Puolukkainen Agricola-leivos toimii lukutaitotyön symbolina.
-
Saksa veti opiskelemaan ja Raamatun käännöstyöhön. Reilun kahden tuhannen asukkaan Wittenbergissä opiskeli noin tuhat opiskelijaa, joista 12 suomalaista ja heistä neljä kotoisin Pernajasta, Agricolan kotipitäjästä.
-
Ihmeen paljon on Agricola aikoinaan kulkenut. Suomessa Agricolan matkojen varrelle on osunut yli 80 prosenttia silloisista seurakunnista.
- Falskata, styyri, alasastua ja edesseisoa ovat muun muassa sanoja, jotka Agricola keksi tai lainasi, mutta ne eivät jääneet suomeen elämään.
