Maakuntajärvet; Längelmävesi Multi-cache
Maakuntajärvet; Längelmävesi
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Jokaiselle Suomen maakunnalle valittiin maakuntajärvi tekstiviesti- ja postikorttiäänestyksellä syyskuussa 2011. Kisan arviontiraati asetti äänestykseen kolme ehdokasta kullekin maakunnalle kansalaisilta tulleiden ehdotusten pohjalta. Pirkanmaan maakuntajärveksi äänestettiin 55% ääniosuudella Längelmävesi.
------
Järven erityispiirteet
Längelmävesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 133 km2, Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 36. Keskisyvyys on 6,8 metriä ja suurin syvyys 59 metriä.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2180 km2, josta vettä 16,8 %. Pääosa tulovirtaamasta on peräisin Koljonselältä (1124 km2) sekä Venehjoen (231 km2) ja Vääksynjoen (221 km2) valuma-alueilta. Suurimmat saaret ovat Eräsalo (99 ha) ja Lehtisensaari (58 ha).
Längelmävesi laskee Kaivannon kanavan kautta Roineeseen, pinnat ovat käytännössä samassa tasossa. Laskennallinen keskivirtaama näissä salmissa on noin 20 m3/s.
Vedenkorkeus
Längelmäveden vedenkorkeutta on mitattu Kaivannon kanavalla vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 84,12 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 65 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 84,88 m (kesäkuussa 1924) ja alin N60+ 83,46 m (lokakuussa 1921), joten äärivaihtelu on ollut 142 cm.
Oriveden asteikolta on vedenkorkeuksia jaksoilta 1885–1919 ja 1928–1957. Vuoden 1899 tulvahuippu oli siellä 57 cm ylempänä kuin Kaivannon vuoden 1924 tulvahuippu, joten 'valapaton tulva' nousi Längelmävedelläkin todella korkealle.
Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 2000 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,0, heinäkuussa 20,4 ja elokuussa 19,5 astetta.
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta alkaen 1911–1912 ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee Kaivannon kanavan läheisyydessä, näköpiiri kattaa Längelmäveden eteläpään kanavan edustalla. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 28. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 15. huhtikuuta 1921 ja 26. toukokuuta 1941.
Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1977 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.
------
Kätkön alkupiste sijaitsee järven pohjoispäässä, loppupiste taas "vastarannalla"!
Erityismaininta nillle, jotka taivaltavat vastarannalle järveä pitkin joko sitten veneellä, kanootilla, uiden (!), hiihtäen tai luistellen!
Additional Hints
(Decrypt)
ybcchcvfgr: "cöaggö"