Akseli ja Eelo Isohiisi syntyivät varakkaaseen tilalliseen
perheeseen 1880-luvulla. Ylioppilaaksi päästyään Akseli aloitti
opinnot Ateneumissa ja Helsingin yliopistossa. Opiskellessaan hän
tutustui Leo Tolstoin oppeihin. Ne perustuivat jokaisen yksilön
vastuuseen lähimmäisistään. Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia,
eikä minkäänlaisia hierarkioita saa muodostua. Tolstoilaiset eivät
mm. siksi maksa veroja sortokoneistona pitämälleen valtiolle.
Kirkon rituaalit ja mystiikka ovat vain harhautusta. Tolstoi nojasi
vuorisaarnan oppeihin lähimmäisenrakkaudesta ja kaikenlaisen
väkivallan vastustamisesta.
Akseli Isohiisi muutti veljensä Kalle Örnmarkin omistamaan
Massin kartanoon Sääskjärvelle 1908 toteuttamaan uutta
elämänkatsomustaan. Myöhemmin myös Eelo muutti Massiin omaksuakseen
samat aatteet. Veljekset rakensivat kartanon maille mm. kaksi taloa
Armolan ja Eelolan, jonne he asettuivat asumaan. He pukeutuivat
itse valmistamiinsa yksinkertaisiin vaatteisiin, elivät muutenkin
vaatimattomasti ja keskittyivät käyttämään taitojaan ihmisten
auttamiseen talkoilla ja käsitöitä tehden ruokapalkalla.
Yksityisomaisuus oli heille lähes vieras käsite. Akseli myös
kierteli luennoimassa tolstoilaisuudesta ja osallistui Arvid
Järnefeltin kanssa Tolstoin teosten suomentamiseen.
Huhtikuussa 1918 kansalaissodassa käytiin taisteluita rautatien
hallinnasta. Saksalaiset partiot yrittivät räjäyttää rataa
Uudessakylässä ja Kausalassa. Etelä-Iittiin oli saapunut
kotkalainen punaisten osasto suorittamaan pakko-ottoa riveihinsä.
Kausalassa sijaitseva punaisten paikallinen esikunta oli
kunnioittanut Isohiiden veljesten vakaumusta, eikä ollut pakottanut
heitä osallistumaan sotaan. Akseli oli yrittänyt vedota osapuoliin
rauhan puolesta lehtikirjoituksella Työmies-lehdessä, mutta hänen
kirjoitustaan ei julkaistu. Hän oli myös mennyt Kausalaan puhumaan
vangittujen valkoisten puolesta, mutta hänelle vastattiin siellä:
"Te olette meidän aatteellemme vaarallinen rauhanprofeetta." Häntä
oli kuitenkin pyydetty järjestämään rauhankokous.
Sunnuntaina 21. huhtikuuta sekä Akseli että Eelo olivat
kohdanneet sotilaita, jotka olivat vaatineet heitä liittymään
riveihinsä. Veljekset olivat tietenkin kieltäytyneet. Seuraavana
aamuna joukko sotilaita tuli vangitsemaan heidät kotoaan. Veljeksiä
ei vietykään suoraan Kausalaan, vaan heidät toimitettiin
Haapa-Kimolaan kotkalaisten leiriin. Lopulta Akseli ja Eelo
Isohiisi löydettiin ammuttuna metsätien varrelta Haapa-Kimolan ja
Kausalan väliltä. Heidät haudattiin Eelolaa lähellä olevaan
metsään. Ystävä Jenny Pinja kävi myöhemmin Lahden vankileirillä
pyytämässä surmaajien armahtamista veljesten toiveen mukaisesti.
Kosto ja rangaistukset eivät sopineet tolstoilaisuuteen.
Massin kartanon väen tuvassa 1900-luvun alussa asunut Isohiiden
veljekset tuntenut nimimerkki J.L-o kiteytti ajatuksensa
Etelä-Suomen Sanomissa 1950-luvulla julkaistussa artikkelissa
seuraavasti:
Tässä itsekkäitten ihmisten maailmassa verrattain
harvoin esiintyy sellaisia persoonallisuuksia, jotka täysin
epäitsekkäästi uhraavat elämäntyönsä ja lupaavan tulevaisuutensakin
lähimmäistensä hyväksi, kiinnittämättä huomiota siihen, ovatko nämä
lähellä vai kaukana. Tällaisten henkilöitten elämäntyölle meidän
kannattaa joskus ajatuksemme kohdistaa. Jokaiselle olisi jotakin
opittavaa tuollaisesta elämästä, vaikka se joissakin suhteissa
menisi muotoihin, joita ei voida aivan sellaisenaan seuratakkaan.
Toivottavasti Etelä-Iitissä näiden veljesten muistoa jollakin
tavoin vaalitaan.
Lisätietoa löydät Wikipedian
artikkelista. Maija Salonius-Hatakka on kirjoittanut mm.
Akselin päiväkirjamerkintöjä sisältävän veljesten elämänkerran
"Ei saarnaamalla vaan elämällä. Akseli ja Eelo Isohiiden
tarina" (Atena Kustannus Oy, 2000). Kansalaissodasta Iitissä
kertoo Aimo Halilan Iitin historia II (1966).
Tämä kätkö kuuluu Joksun_geotiimin yksivuotis
kätkösarjaan.
English summary
Akseli and Eelo Isohiisi were highly respected men in Iitti.
They had studied writings of Leo Tolstoy and based their Christian
beliefs on following the Sermon on the Mount. Isohiisi brothers
lived simple life and concentrated on helping their neighbours both
near and far. Because Akseli and Eelo Isohiisi were pacifists and
refused on forced conscription, they were killed by the Reds during
the Finnish civil war. This cache is placed near the location where
they were executed on April 22 1918. You may need rubber boots at
the site.