Suomen itsenäisyyden vuodet *1921* Traditional Geocache
Art H: purkki kadonnut, kiitokset kaikille vierailijoille
Suomen itsenäisyyden vuodet *1921*
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa
Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuosi 1921 oli nuoressa Suomenmaassa tapahtumarikas ja eduskunnalla riitti työsarkaa kun tulevaa hyvinvointiyhteiskuntaa vasta rakennettiin.
Perusasioista voidaan mainita esimerkiksi että Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat tuona vuonna diplomaattisuhteet, eikä rajanvedoltakaan vältytty, sillä Suomi luovutti Repolan ja Porajärven kunnat Neuvosto-Venäjälle saaden vastineeksi Petsamon.
Rajanvetoa harrastettiin myös vastakkaisella puolella Suomea kun kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle ja vahvisti Ahvenanmaan aseman puolueettomana vyöhykkeenä sekä kielsi saarten linnoittamisen.
Suomi solmi myös muita kansainvälisiä sopimuksia, kuten Suomen ja Viron välinen keskinäinen kauppa- ja merenkulkusopimus.
Kansan sivistämisestäkin tehtiin tärkeä ja kauaskantoinen päätös, jonka hedelmistä nautimme vielä tänäkin päivänä: huhtikuussa eduskunta sääti oppivelvollisuuslain, joka tuli voimaan elokuussa.
Suomen asema kaksikielisenä maana sai lähtölaukauksen kun eduskunta sääti lain virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta ja sekä suomen-, että ruotsinkielen käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa.
Vapunpäivänä 1921 sai alkunsa vielä nykyisinkin vuosittain harjoitettava perinne, eli Havis Amandan lakittaminen.
Syyskuussa näki päivänvalon valtakunnallinen Lotta Svärd-järjestö, jonka merkitystä myöhemmissä sotaponnistuksissa ei voi vähätellä. Vuonna 1944 järjestö lakkautettiin valvontakomission määräyksestä, mutta 2004 perustettu Lotta Svärd Säätiö kulkee lottien jalanjälkiä ja sotien jälkeen menetetty kunnia on palautettu.
Armeijan kokoonpanoa muutettiin kun eduskunnan säätämällä asetuksella suojeluskunnat erotettiin itsenäiseksi organisaatioksi.
Tuoreella Suomella näytti olevan rajana vain taivas ja varmaankin sen ajatuksen siivittäminä lähdettiin kurkottamaan tähtiin ja perustettiin tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Nykyisen Imatran kannalta paikallisesti merkittävin päätös vuonna 1921 oli varmaan eduskunnan hyväksyntä vesivoimalaitoksen rakentamisesta Imatrankoskeen. Suomen suurimman vesivoimalaitoksen rakentaminen aloitettiin seuraavana vuonna.
Voimalaa rakennettiin vaiheittain niin, että ensimmäinen vaihe, joka koostui kolmesta koneistosta, valmistui vuonna 1929. Vuotta myöhemmin saatiin neljäs koneisto ja vuosina 1936 ja 1937 voimalaa täydennettiin jälleen kahdella koneistolla. Täyteen mittaansa voimalaitos kasvoi vuonna 1951 kun seitsemäs koneisto valmistui, tällöin voimalan kokonaisteho saavutti 156 megawatin tehon.
2015 valmistuneen peruskorjauksen myötä teho nousi 192 megawattiin ja suomen suurimman vesivoimalaitoksen titteli saatiin jälleen Imatralle.
Additional Hints
(No hints available.)