Kalajoen pohjoisrannalla aivan valtatie kahdeksan kupeessa sijaitsee Jokelan pappila, mikä toimi Kalajoen emäseurakunnan pappilana. Se on ollut nykyisellä paikallaan Kalajoen äärellä jo 1600-luvun alkuvuosista lähtien. Jokelan pappila on yksi harvoista kustavilaisen ajan pappilarakennuksista maassamme. Suomen sodan aikana pappilaan majoittui venäläisten sotapäällikkö Kulnev ja Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili pappilassa 1819.
Kalajoen alue nousi 1830-luvulta lähtien yhdeksi herännäisyyden merkittävistä keskuspaikoista. Herätysliike sai niin huomattavat mittasuhteet, että huolestuneet viranomaiset katsoivat tarpeelliseksi haastaa mielenrauhansa häiritsijät käräjille. Oikeudenkäynti heränneitä vastaan käytiin Kalajoella vuonna 1839. Jokelan pappilan miespihassa on itäpuolella ns. Malmbergin tupa ja piispantupa ja länsipuolella pakaritupa ja arentaattorin tupa. Niilo Kustaa Malmberg asui hänen mukaansa nimetyssä tuvassa 1830-1833. Hän oli Pohjanmaan herätysliikkeen keskeisin hahmo.
Alkupisteellä näet pappilan seinässä kyltin. Kätkön koordinaatit ovat N 64° 15.5AB E 023° 56.4CD
Kalajoen kappalainen Elias Robert Alcenius syntymävuosi 17AB
Vuosiluku kyltin alareunassa CD00
Kalajoki Aakkosten säännöt
1. Toivomuksena olisi (jos haluat, ei mikään pakko), että FTF-löytäjä tekee muutaman viikon sisällä uuden kätkön seuraavasta aakkosesta (A-Ö, 0-9). Lokkauksessasi voisit ilmoittaa haluaisitko tehdä seuraavan kätkön. Jos mitään ilmoitusta siitä ei ole, teen minä (TiiperiNinsku) seuraavan kätkön.
2. Sarjan kätköt sijaitsevat Kalajoen rajojen sisäpuolella.
3. Kätköt tehdään aakkosjärjestyksessä.
4. Kätkö voi olla tradi, mysse tai multi, kunhan vaikeusaste säilyy kohtuullisena.
5. Kätkön aihe: mielikuvitus rajana.
6. Nämä säännöt pitäisi liittää kaikkiin Kalajoki Aakkoskätköihin.