"Korva-trail" Tällä seudulla on edesmennyt anoppini vietti elämänsä alkuvuodet lähes 30-vuotiaaksi. . Hän on kotoisin Korvanniemen kylältä, Kauniskangas- nimisestä talosta, joten voin kutsua itse tätä myös "anoppi-trailiksi" Reitti kiertää Korvanniemen kylän kautta, koukkaa hieman Rimpilänniemeä ja johdattelee Iivonperälle, Nuasjärven rannalla olevalle uudehkolle laavulle. ( lisätietoja laavusta pohjavaaran seutu.fi) Korvanniemellä on myös melkoinen historia, siitä tarkemmin tässä museoviraston sivuilta kopioidussa tekstissä. Sotkamo Kainuu tuloste Korvanniemen kylä Kuvaus Korvanniemi on maisemallisesti ikivanhan agraarimaiseman edustaja ja sen rakennuskannan ryhmittely liittyy vanhaan kylämuodostuksen perinteeseen. Korvanniemen kylän maatilat ovat asettuneet kapealle kaistaleelle Nuasjärven pohjoisrannalle. Maisemallisesti merkittävä paikka on Kamarilahti dyynimäisine mäntyniemineen. Tummaan metsään rajautuvan kylän maisema jyrkkine vaaranrinnepeltoineen ja laidun- ja hakamaineen on vanhakantaista, arkaaista. Kylä jatkaa kainuulaista agraariperinnettä, vaikka rakennuskanta onkin monessa paikoin uutta. Kylän talot Merilä, Erola, Vanhatalo, Kantola, Korva, Keskitalo ja Uusitalo ovat tiheänä ryhmänä kylätien molemmin puolin. Erolan päärakennusta vuodelta 1906 on laajennettu 1912 ja vuorattu 1930-luvun alussa. Korvanniemen eteläkärjessä sijaitsevan Uusitalon asuinrakennukset ovat 1890-luvulta ja 1970-luvulta, aitta 1700-luvun lopulta. Varsinaisen kyläasutuksen länsipuolelle 1900-luvun alussa syntynyt huvila-alue on Sokajärven ohella Kainuun ainoa varsinainen huvila-alue. Kajaanilaisten säätyläisten huviloita ovat mm. Aarreniemi (1903, laajennettu 1920-luvun alussa), Horsmala (1923) ja Päiväkumpu (1913). Horsmalan huvilan rannassa olleesta kylän laivalaiturista on säilynyt jäänteitä. Historia Korvanniemelle Oulujoen vesireitin varrelle syntyi asutusta jo 1500-luvulla. Turunkorvan talo oli Kajaanin hopmannina linnan rakentajana tunnetun majuri Samuel Långin hallussa 1600-luvulla. 1600- ja 1700-luvun taitteessa tilaa isännöi Simon Afflecke eli legendaarinen Simo Hurtta, jonka raaka veronkantotapa nostatti kapinamieltä. Venäläiset joukot hävittivät Turunkorvan 1716 kuten Kajaanin linnankin. Kylä pysyi pitkään pienenä. 1900-luvun alussa alueelle syntyi huvila-asutusta. Lisätietoa Jorma Keränen, Kainuun asuttaminen. Studia historica Jyväskyläensia 28. Jyväskylän yliopisto 1984. Kari Tervo, Sotkamolaisia maisemia ja rakennuksia. Sotkamon rakennusperinteen inventointi 1995. Jorma Wilmi, Sotkamon historia. Sotkamon kunta, Sotkamon seurakunta ja Sotkamo-seura r.y. Jyväskylä 1997. Aarreniemen huvila, Sotkamo. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008. Kari Tervo, Sotkamo - Kainuun etelä, Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2008. Päivitetty tieto RKY-jakelusta saadun palautteen perusteella Päiväkummun huvilan rakentamisvuosi on korjattu 23.2.2010 (oli 1920-luku). kohteeseen sisältyy: huvila; kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; palaute kohdetiedoista julkaisupäivämäärä 22.12.2009