Aikavaellus
Aikavaellus on 13,7
kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti, joka alkaa Tuorlan
observatoriolta ja päättyy Turun
yliopistolle. Kaarinan ja
Turun kaupunkien läpi
mutkitteleva reitti on suunnattu kaikille luonnontieteistä
kiinnostuneille. Kokonaisuudet on rakennettu siten, että
kaikenikäiset kävijät löytävät kiinnostavia asioita vaelluksen
varrelta. Maisemat vaihtelevat metsästä aina puistomaisemaan ja
urbaaniin asutukseen asti.
Reitin pituus on kytketty läheisesti universumin 13,7 miljardin
vuoden ikään. Näin ollen yksi kilometri maastossa vastaa miljardia
vuotta maailmankaikkeuden historiassa. Tärkeitä tapahtumia
maailmankaikkeuden historiassa on maastossa merkitty
Rapakivilohkareilla, joihin on kiinnitetty messinkilaatta.
Messinkilaatta kertoo sen hetkisen iän suhteutettuna reitin
pituuteen (esimerkiksi 4,6 kilometrin kohdalla ikä on 4,6 miljardia
vuotta) sekä keskeiset tapahtumat asiasanoin tiivistettynä. Tämän
vuoksi reitille kannattaa ottaa mukaan ilmaiseksi jaettava
karttaesite, joka sisältää sanaston.
Aikavaellus on suunniteltu siten, ettei koko reittiä tarvitse
kiertää kerralla. Esimerkiksi Turun keskustan alueella voi tutustua
maapallon kehityshistorian viimeiseen 1800 miljoonaan vuoteen.
Reitin varrella on myös levähdyspaikkoja ja kahviloita.
Aikavaellus-reitti kuuluu Turku 2011 -ohjelmaan ja se avataan
virallisesti 20.5.2011. Kevään mittaan sekä reittiä, weppisivuja
että tätä kätkösarjaa kehitellään niin, että avajaispäivänä kaikki
olisi valmista.
Kätkö
Kätkön nimessä TT viittaa reitin englanninkieliseen nimeen Time
Trek ja 10600 miljooniin vuosiin. Kätkö sijoittuu reitille n. 10600
metrin kohdalle matkalla Tuorlan observatoriolta Turun
yliopistolle.
Rauhalinna
Kuusistonsalmen pohjoisrannalla sijaitseva Rauhalinnan
kartanoympäristö liittyy laajempaan Piikkiönlahden
kulttuurimaisemaan. Alueella on edustavia tammilehtoja. Rauhalinnan
kartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus on 1840-luvulta.
Talousrakennuksia edustaa mm. tiilinen, sveitsiläistyylinen
viljamakasiini viime vuosisadan jälkipuolelta. Kartanopihaan johtaa
vanha lehmuskuja.
Rauhanlinnan historia liittyy Armfeltien sukuun 1800 luvun
puolivälistä 1900 luvun puoliväliin. Kuvernööri Johan August von
Essenin osti Rauhalinnan Armfelt-suvulle vuonna 1848. Hän oli
Kustaa Mauri Armfeltin ja Sagan prinsessa Vilhelmina av Sagan
tyttären Adelaine Gustava Aspasian (Vava) Armfeltin toinen
aviomies. Kuvernööri Johan von Essenin kuoleman jälkeen Rauhalinna
siirtyi Vava Armfeltin pojalle Carl M.M. Armfeltille vuosiksi
1873–1890 ja hänen jälkeensä Vava Armfeltin lapsille. Heistä
kreivitär Auda Armfelt tuli vuonna 1938 Rauhalinnan omistajaksi.
Kreivitär oli lapseton, mutta halusi jatkaa isänsä ja isoisänsä
maanviljelijä-perintöä, joten vuonna 1952 kreivitär myi tilansa
keinosiemenyhdistykselle. Elo S. Durchmanin vakuutti
kreivittärelle, että tilaa tullaan viljelemään voimaperäisesti ja
se tulee palvelemaan koko maakuntaa ja eritoten sen ruotsinkielistä
viljelijöitä.
Vuoden 2009 keväällä karjuaseman toiminta Rauhalinnassa loppui.
Nykyään Rauhalinnan alueet omistaa Faba ja se on tehnyt
selvitystyötä Rauhalinnan alueiden ja rakennusten tulevasta
käytöstä ja hallinnoinnista.
Rauhalinnan puisto:
Rauhalinnan puisto sijaitsee Kartanomäen länsi-lounaispuolella,
työntyen osin kartanomäen pihapiiriin. Puisto on maisemallisesti ja
erityisesti kasvillisuudeltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Puisto
on kasvanut topografialtaan miellyttävän mäenkohouman rinteille.
Mäkialueen keskellä oleva kallioharjanne tuo omalta osaltaan
lisäarvoa alueelle. Puistossa kasvaa kookkaita ja osin hyvin
järeitä tammia, metsälehmuksia ja istutettuina lajeina punatammea,
pyökkiä, valkopyökkiä, makedonian mäntyä ja douglaskuusta. Metsän
aluskasvillisuus on lehtomaisen runsas ja erityisesti silmiä
hivelee laajat sinivuokkojen ja valkovuokkojen kattamat rinteet
keväisin. Rauhalinna puisto on luonnonsuojelullisesti hyvin arvokas
ja se tullaan säilyttämään/ suojelemaan.