KIELTOLAKI ALKAA
Ja tapahtui niinä päivinä että Kerenskin hallitukselta kävi käsky. Koko Suomi oli alkåholittomaksi saatawa ja sitä koskewa kieltolaki woimaan asetettawa... Näin siis koitti koitti wapaus wiinan piruista lähes puoleksitoista vuosikymmeneksi Suomen katajaiselle kansalle...wai koittiko?
Suomessa oli voimassa alkoholijuomia koskeva kieltolaki vuosina 1919–1932. Tänä aikana Suomessa ei saanut myydä eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Viinan kotipoltto-oikeus oli viety kansalaisilta jo vuonna 1866. Kieltolain suorana seuraksena oli, että alkoholia alettiin salakuljettaa ulkomailta ennennäkemättömiä määriä. Kieltolain voimaantulo liittyi yleiseen äänioikeuteen, sillä naisäänestäjät kannattivat kieltolakia suuremmissa määrin. Kieltolaki onkin usein nähty ”naisten lakina”.
Säätyvaltiopäivät eivät kieltolakia koskaan hyväksyneet. Sitä vastoin vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta hyväksyi yleisen kieltolain yksimielisesti 31. lokakuuta 1907, mutta keisari ja suuriruhtinas Nikolai II ei sitä vahvistanut.
Uusi kieltolakiehdotus annettiin 15. maaliskuuta 1909 ja sen vahvisti vasta 29. toukokuuta 1917 ruhtinas Lvovin johtama Venäjän väliaikainen hallitus, joka määräsi sen astumaan voimaan kaksi vuotta myöhemmin, 1. kesäkuuta 1919, mikä myös toteutui välillä tapahtuneista suurista poliittisista muutoksista huolimatta.
Laki koski kaikkia aineita, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etyylialkoholia eivätkä olleet denaturoituja. Sellaisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Yksinoikeus alkoholin valmistukseen, myyntiin ja maahantuontiin näitä laillisia tarkoituksia varten kuului valtiolliselle monopolille, Valtion Alkoholiliikkeelle. Myös kirkkoviini oli sallittu, ja sen maahantuonnista vastasi Valtion Alkoholiliike.
Raittiusväen suurin toivein odottama laki osoittautui välittömästi epäonnistuneeksi. Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansalaiset ostivat alkoholinsa laittomilta markkinoilta, useimmiten väkevinä alkoholijuomina. Kieltolaki saikin Suomessa aikaan ennennäkemättömän viinan salakuljetuksen aikakauden, jota on kutsuttu myös pirtuajaksi. Alkoholia salakuljetettiin Suomeen alkuvuosina etupäässä Virosta, myöhemmin enenevässä määrin myös Saksasta ja Danzigista. Takavarikoidun alkoholin määrä kasvoi vuosi vuodelta ja ylitti vuonna 1930 jo miljoonan litran rajan. Yksi ainoa laiva saattoi tuoda maahan kerralla yhtä paljon viinaa kuin poliisi sai koko vuoden aikana takavarikoiduksi. Maaseudulla kieltolain noudattamista oli käytännössä mahdotonta valvoa. Kotipoltto eli viinan valmistaminen itse tislaamalla yleistyi. Kotipolttoa harjoitettiin saaristoissa, sillä ne olivat syrjäisiä. Viinan kotipoltto-oikeushan oli viety kansalaisilta jo vuonna 1866.
Todennäköisesti saimaa ja sen laaja saaristo on liittynyt vahvasti aikoinaan kieltolain tapahtumiin.
Lähteet: Wikipedia ja omat mietteet...
Muita tärkeitä tapahtumia vuonna 1919: Samaisen vuoden heinäkuun 17. päivänä Suomen tasavaltainen hallitusmuoto astui voimaan ja 10 päivää myöhemmin eduskunta valitsi maan ensimmäiseksi presidentiksi Kaarlo Juho Ståhlbergin.
Tarinamme jatkuu viitisentoista vuotta myöhemmin suomalaisten pitkän ”kuivan” kauden jälkeen...