HELMIPÖLLÖ
Helmipöllö (Aegolius funereus) on Suomen yleisin pöllö.
Koko ja ulkonäkö
Helmipöllön pituus on 22–27 cm. Selkäpuoli on ruskea ja valkotäpläinen. Rintapuolelta se on vaalea ja rinnassa on pitkittäisiä tummia juovia. Pää on iso, silmät ovat suuret ja keltaiset. Nuoret linnut ovat aluksi kokonaan ruskeita. Täysikasvuisen linnun paino on noin 120–200 grammaa. Helmipöllön lentotapa on suora ja voimakas.
Vanhin suomalainen rengastettu helmipöllö on ollut 14 vuotta 11 kuukautta 8 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin helmipöllö.
Ääntely
Helmipöllön soidinääni on pehmeä puputus pu-pu-pu-pu. Tempossa on yksilöllistä vaihtelua. Kutsuääni, jota voi kuulla syksyöinä pöllöjen vaeltaessa on lyhyt naukaisu tjak. Poikaset kerjäävät lyhyellä sihahtavalla äänellä.
Levinneisyys
Lajia tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa havumetsävyöhykkeellä. Tunturi-alueita lukuun ottamatta helmipöllö pesii koko Suomessa. Suomessa pesii keskimäärin 15 000 paria. Vuosittainen vaihtelu on suurta myyrätilanteen mukaan. Maailman populaation kooksi arvioidaan noin 220 000 yksilöä.
Helmipöllö on vaelluslintu, joka syys–lokakuussa voi vaeltaa satojen kilometrien matkoja, joskus jopa yli 1000 kilometrin matkoja. Vanhat koiraat ovat kuitenkin paikkalintuja.
Elinympäristö
Helmipöllö pesii kaikenlaisissa metsissä, kunhan tarjolla on pesäkolo ja ravintoa. Luonnonkoloista suosiossa ovat palokärjen kolot. Helmipöllö pesii myös pöntöissä. Hyvä paikka pöntölle on pellon tai hakkuuaukean laita. Pönttö kannattaa ripustaa kuuseen, 2-5 metrin korkeuteen.
Helmipöllön kanta vaihtelee myyräkannan mukana kolmen-neljän vuoden sykleissä. Huonoina vuosina aikuisiksi selviytyneiden poikasten määrä on pienempi kuin hyvinä.
Lisääntyminen
Helmipöllö pesii puunkoloissa tai pöntöissä. Pesiä on löydetty myös rakennuksista. Laji munii aikaisin maaliskuusta alkaen ja yleensä 3–6 munaa. Hyvinä myyrävuosina jopa 9 munaa on tavattu. Hautomisaika on noin 27 vuorokautta ja vain naaras hautoo. Poikaset lähtevät pesästä 3–4 viikon ikäisinä.
Ravinto
Useimpien pöllöjen tapaan myös helmipöllö käyttää ravintonaan pikkunisäkkäitä, hiiriä, myyriä ja päästäisiä. Sen ravintoon kuuluu myös pikkulintuja ja sammakoita.
Lähde: Wikipedia
METSOREITTI -KÄTKÖSARJA
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P