Talvella alueella on hiihtolatuja, älä kävele ladulla!
Jätä auto merkitylle paikalle (waypoint), pidemmälle ei kannata ajaa.
Oletko tietoinen, että metsässä asustaa myös kavereitä joita emme näe? Peikkoja, menninkäisiä, keijuja ja monia muita.
Joillekin nämä ovat satuja, joillekin todellisuutta.
Metsän haltijoilla oli usein johtaja, metsän kuningas, joka oli monissa perinteissä nimeltään Tapio. Hänen emäntänsä oli Mielikki. Joskus metsän johtaja oli naispuolinen Tapiotar. Hyviä olentoja ja metsän johtajien palvelijoita tai lapsia ovat esimerkiksi metsän piiat, sinipiiat, metsän tyttäret, metsänneitsyet ja metsän pojat. Näiden tehtävänä oli usein metsän siivous ja kaunistus. Varsinkin naispuoliset olennot olivat usein itsekin lumoavan kauniita. Metsässä asui myös riistanhaltijoita, joilta pyydettiin riistaa uhrein ja loitsuin. Myös metsän kuninkaalta pyydettiin riistaa. Useissa muistiinmerkityissä loitsuissa metsän kultaista kuningasta pyydetään tulemaan avuksi iso kurikka kädessään.
Metsässä oli myös arvaamattomampia tai vihamielisiä olentoja, kuten maahisia, metsähiisiä, menninkäisiä ja keijuja. Nämä saattoivat sairastuttaa, eksyttää tai lumota ihmisen, joka kulki metsässä tai tuli näiden valtapiirille. Menninkäiset saattoivat eksyttää metsässä kulkevan nurinkuriseen maailmaan.Metsässä saattoi olla myös noidankehä, alue, johon joutunut lumoutui. Noidankehää saattoi merkitä esimerkiksi sienien kehä.
Metsän väki saattoi tarttua ihmiseen, jos metsässä ei käyttäytynyt kunnioittavasti.
Käyttäydythän siis kunnolla ja koputa ovelle, ennekuin avaat sen...
Kätkössä on kynä, mutta reissareita yms. sinne ei mahdu.