Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on Suomen kansallislintu. Se on suurikokoinen valkoinen vesilintu ja puolisukeltaja. Nokan keltainen alue on kiilamainen ja sieraimiin asti ulottuva, mikä on paras erottava tuntomerkki pikkujoutsenesta. Pyrstö on pyöreä ja lyhyt eikä kiilamainen kuten kyhmyjoutsenella. Nuori laulujoutsen on höyhenpuvultaan ruskeanharmaa, ja se saa aikuisen valkoisen puvun syntymän jälkeisen kesän osittaisessa sulkasadossa. Nuoren yksilön nokasta puuttuu myös keltainen väri (keltaiset alueet ovat vaaleita, osin punertavia). Laulujoutsen lentää lähes äänettömin siiveniskuin (vrt. kyhmyjoutsen).
Oli 1950-luvulla lähes sukupuuton partaalla Suomessa. Nykyisin pesii lähes koko maassa määrältään runsastuen johtuen lajin rauhoituksesta ja sen yhteydessä tehdystä valistustyöstä. Nykykannaksi arvioidaan 5.600–7.000 paria. Vuonna 2014 laulujoutsenien syyskannan lukumääräksi arvioitiin 70.000 yksilöä. Syyskanta muodostuu pesivistä pareista, niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista sekä Suomen läpi muuttavista yksilöistä. Laulujoutsen on rauhoitettu koko maassa, myös Ahvenanmaalla.
Mustajoutsen (Cygnus atratus) on suurikokoinen, lähes kokonaan musta joutsenlaji. Mustajoutsenen alula (pikkusiipi), käsisulat ja uloimmat kyynärsulat ovat valkoiset (valkoinen väri näkyy vain lennossa). Aboriginaalien uskomusten mukaan valkoiset sulat ovat ainoat jäänteet joutsenen alun perin kokovalkeasta värityksestä: mustat höyhenensä mustajoutsen sai tarun mukaan variksilta, jotka peittivät sen omiin höyheniinsä kiilapyrstökotkan raadeltua joutsenen (Wikipedia). Mustajoutsenen nokka on lähes kokopunainen ja vain kärkiosaltaan hieman valkoinen. Silmän värikalvo on punertava. Jalat ovat mustat. Nuori lintu on ruskehtavanharmaa vaalein höyhentenkärjin ja sen nokka on vaaleampi.
Mustajoutsen pesii suurina yhdyskuntina Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Mustajoutsenta tarhataan Keski-Euroopassa, mutta sillä on Euroopassa myös pieniä luonnonvaraisia kantoja. Lintubongarit eivät kuitenkaan saa sen havainnosta pisteitä, koska lajia ei ole hyväksytty alalajiksi. Eurooppalaiset “villit” mustajoutsenet ovat tarhakarkulaisten jälkeläisiä, joita voi harvoin bongata myös Suomessa. Mustajoutsen on myös Länsi-Australian (WA) osavaltion osavaltiolintu. (Luontoportti)
Melkein kansallisruno
Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,
te suuret aatteet, teitä tervehdän!
Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,
jos muutattekin maihin etelän!
Oi, oppi ottakaatte joutsenista!
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisa on rinne tunturin.
Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!
Kolme viimeistä säkeistöä (kymmenestä) ‘Lapin kesä’ runosta, joka julkaistiin 1902 Eino Leinon runoteoksessa ‘Kangastuksia’
POHJOINEN JOUTSEN
ITÄINEN MUSTAJOUTSEN
Tarkasta geocache.fi:n palvelussa onko ratkaisusi oikea
