Ingegerdinpuisto
Räntämäen keskellä sijaitsee yksi Turun uusimmista rakennetuista puistoista, Ingegerdinpuisto.
Se on rakennettu useassa vaiheessa 1990-luvun alkuvuosilta näihin päiviin asti. Puisto on omakoti- ja rivitaloasutuksen ympäröimä.
Puiston on suunnitellut Turun kaupungin suunnittelija Irma Rytkölä. Puistossa on käytetty useita kasveja koeluontoisesti - siellä onkin tästä syystä useita puuharvinaisuuksia, kuten tuohituomia ja loimaankoivuja.
Suomen oloissa erikoista puistossa on massiivinen maiseman ja maaston muokkaus. Viereisten TYS:in opiskelija-asuntojen rakentamisesta jäi yli suunnattomat määrät maamassaa, jota ei kuljetettukaan pois alueelta, vaan siitä tehtiin kumpuja, jotka ylhäältä katsoen näyttävät neliapilalta. Tasaiselle peltoaukealle on muodostettu neljä kappaletta 3- 4 metriä korkeaa ja 50-70 metriä pitkää kumparetta.
Näiden kumpujen vuoksi puistoa kutsutaankin kumpupuistoksi. Kummut suovat paitsi suojaisen kasvuympäristön puiston puille, pensaille ja kasveille myös oivan mahdollisuuden mäenlaskuun talvisin. Kumpupuistossa tapaakin paljon alueen lapsiperheitä pulkkailemassa.
Ingegertinpuistossa kasvaa yli 100 puuvartista kasvilajia
Puisto on kasvillisuudeltaan monipuolinen käsittäen yli sata puuvartista kasvilajia, joista voidaan mainita esimerkiksi punahelmipihlaja, virginiantuomi, euroopanmustamänty, japaninpihta ja sulkatervaleppä. Puiston kumpareille on istutettu suuria pensasryhmiä, joissa kasvaa mm. marjaomenapensasta, kurttulehtiruusua, suviruusua ja musta-aroniaa. Igegerdinpuistossa on myös kaksi runsaslajista perennaryhmää.
Puistossa on erittäin hyvä mahdollisuudet leikin ja liikunnan harjoittamiselle, sillä alueella on runsaiden istutusten ympäröimän leikkikentän lisäksi jalkapallo- ja lentopallokenttä. Talvella jalkapallokenttä jäädytetään luistinradaksi ja puiston kumpareet toimivat oivallisina pulkkamäkinä.
Puiston pinta-ala on 2,7 hehtaaria.
__________________________________________________
Räntämäki
Räntämäki on Turun kaupunginosa Koroisten suuralueella noin kolme kilometriä keskustasta luoteeseen.
Räntämäen kylä on syntynyt jo esihistoriallisella ajalla ja alun perin nimellä tarkoitettiin koko Maarian pitäjää. Alueen maamerkki onkin Maarian kirkko. Maarian pappilan vanha puutalo on tiettävästi nykyisen Turun alueen vanhin puutalo.
Valtaosa alueen nimistöstä on peräisin 1950-luvun lopulta. Alueen nimet perustuvat Turun piispoihin, Maarian kirkkoherroihin ja paikalliseen nimistöön.
Ingegerd (Ingegerdinpuisto, Ingegerdinkenttä, Ingegerdinpolku, Ingegerdinaukio)
Ingegerdinpuiston nimen syntytarina on varmuudella voitu jäljittää ja sen historia on peräisin 1200-luvulta. Maarian kirkossa on ollut lattiassa kivilaatta, jossa vielä 1600-luvulla on ollut teksti: "Herran vuonna 1215 kuoli Ingegerd, muinoin Pietarin vaimo. Levätköön rauhassa". Myöhemmin tämä teksti on laatasta kulunut ja hävinnyt pois.
Lähteet:
www.turku.fi
fi.wikipedia.org
www.koroinen.fi
__________________________________________________
FTF:n löytäjän toivotaan tekevän seuraavan kätkön (eli J:n) kahden viikon kuluessa.
Kätköjen sijainnit olisi hyvä olla Turun alueella. Mikäli tunnet, ettet pysty täyttämään sarjan ohjeita, ota yhteyttä sarjan aloittajaan seuraavan kätkön tekijän organisoimiseksi. Näiden ohjeiden olisi hyvä olla myös sarjan muissa kätköissä, jotta sarja jatkuisi.
__________________________________________________
Nimelliskoordinaatit sijaitsevat Ingegerdinpuistossa, mutta nimelliskoordinaateista et kätköä löydä.
Kätkö löytyy seuraavien vihjeiden avulla:
* Laske Turku Alphabet -kätkösarjassa ennen tätä Ingegerdinpuiston kätköä ilmestyneiden mysteerikätköjen määrä = A (H lasketaan vain yhtenä!)
* Laske seuraavaksi jakolasku: Turku Alphabet H -kätkön lokikirjasta löytyvä vihjeluku jaettuna luvulla A = B
* Laske yhteen luvut A ja B = C
* Lopulliset koordinaatit saadaan vähentämällä viisi kertaa luku C pohjoisten minuuttien desimaaleista sekä lisäämällä yhdeksän kertaa luku C itäisten minuuttien desimaaleihin.
Kaikki luvut A-C ovat kokonaislukuja !
__________________________________________________
HUOM! Purkin paikkaa on siirretty muutamalla metrillä eli bogusnaatteja on vähän muutettu, laskukaava on sama kuin ennen