Kunnalliskodista palvelukeskukseksi – Mäntyrinteen 80 –vuotishistorianäyttely pidettiin elokuussa 2016.
Askolan kunnalliskoti rakennettiin vuonna 1934, kuva on vuodelta 1945. 1959 tammikuun 20 päivä vihittiin 13-paikkainen sairasosasto käyttöön. Vihkitilaisuudessa oli läsnä mm. läänin maaherra Väinö Meltti ja sosiaalineuvos Paavo Mustala, molemmat puolisoineen.
Alkuun asukaskunta koostui vähävaraisista, kodittomista ja sairaista ihmisistä ikään katsomatta, asukkaina oli jopa äitejä ja lapsia. Suurin osa hoidettavista olivat hyväkuntoisia ja he osallistuivat arkiaskareisiin, josta heille maksettiin erillistä korvausta, ns. ahkeruusrahaa. Asiakkaita oli naapurikunnista ja Helsingistä, mukana myös kuuluisuuksia, kuten Regina Linnanheimon veli Eino Linnanheimo. Hoitajat keräsivät syksyisin metsästä marjoja ja hyödynsivät puutarhan tuottoa: marjoja kerättiin 175kg, kotieläinhoidon tuotto sianliha 180kg. Myös perunaa ja juureksia viljeltiin ja sikoja pidettiin. Sota-aikana kunnalliskodissa hoidettiin inkeriläisiä, jotka jouduttiin sodan jälkeen palauttamaan takaisin Neuvostoliittoon. Sodan jälkeen hoidettavina oli vielä sotasiirtolaisia vuoteen 1996 saakka. Asukkaat muuttuivat vähitellen huonokuntoisemmiksi ja iäkkäämmiksi ja ahkeruuspalkkiosta luovuttiin.
Johtajia on Mäntyrinteessä ollut vain neljä. Ensimmäinen heistä oli Hanna Turtiainen 1934 -1944, toinen Taimi Honkapää1944 - 1971. Taimi Honkapää oli napakka johtaja, eikä hän sallinut käytettävän titteliä johtajatar. Hänen aikana kunnalliskodissa oli yleisellä osastolla 26 hoitopaikkaa ja sairasosastolla 13. Kolmas johtaja oli Airi Koskinen 1971 – 1991. Hänen aikanaan Mäntyrinteellä tehtiin suuria muutoksia. ”Siellä oli 110 % potilasvahvuus”, kertoi Airi tuolloin. ” Henkilökuntaa oli johtajan lisäksi 2 vakituista apuhoitajaa, 2 määräaikaista apuhoitajaa, keittäjä, 2 keittiöapulaista, 2 määräaikaista keittiöapulaista, 5 määräaikaista osastoapulaista, 8 osastoapulaista, talonmies ja 8 kesälomasijaista.Kirkkoherra piti kerran viikossa hartaustilaisuuden. Airi Koskisen aikaan eläke maksettiin kätisenä. Pankinjohtaja tuli henkilökohtaisesti luovuttamaan eläkkeet kirjekuorissa asukkaiden käteen. Nykyinen palvelukseskuksen johtaja Hannu Leino tuli taloon Airin jälkeen vuonna 1991.
Mäntyrinteeen kuuluisin paikallinen asukas oli Tauno, jolla oli oli erikoisia sutkautuksia. Eila Hopeamaa tuli taloon 1968 osastoapulaiseksi. Hän käy vieläkin, eläkkeellä ollessaan, auttamassa asukkaita. Eila kertoi: ”Kun oli uusi hoitaja tullut valmiina koulutuksesta ja yritti opettaa, että pitäs juoda paljon, kun on opetettu hänellekin. Asukkaat sanoivat: Lukenu on lukenu ja kokenu on kokenu.
Kätkö sijaitsee Mäntyrinteen pihapiirissä Hannu Leinon luvalla. Huomioithan, että kyseessä on monen ihmisen koti. Kätkö on saatavilla vain klo 7-21, annetaan asukkaille yörauha. Autot on ehdottomasti jätettävä parkkipaikalle, jotta asukkaiden kotirauha säilyy.