MK 3 - Rengasmonttu Traditional Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Täältä löytyy pätkä koordinaattia kätkölle Mustiksen mysteeri
You can find a piece of kordinates to the cache Mustiksen mysteeri here
___________________________________________________________
Tämä on Pauli Matikaisen Mustakäsi-kirjasarjaan perustuva kätkö numero 3/8.
Lue lisää kätkösarjan "synnystä ja ohjeista" MK 1 - Meidän koulu-kätkön info-osasta.
* Tämä ei ole alkuperäinen Rengasmonttu, mutta samantapainen. Alkuperäinen sijaitsi lähellä nykyistä Kisapuiston jäähallia ja se sai nimensä siitä, että sinne rahdattiin monen vuoden aikana kaikenlaista jätettä, mm. autonrenkaita.
Tämän montun lähelle pääsee hyvin autolla, ja sen lähellä sijaitsee mm. Kasukkalan valaistu hiihtolatu, jonka reunalta löydät myös laavun.
Alla on ote kirjasta: Meidän talvi, 1982, Otava, luku 18
This is cache number 3/8 from a series of caches created on the basis of Pauli Matikainen’s Mustakäsi- books.
Read more information about "the birth and instructions" of this MK-serie in the page MK 1 - Meidän koulu.
* This isn´t the original Rengasmonttu (Tyre pit), but quite similar. The original sandpit was situated close to Kisapuisto´s ice hockey hall. It got it´s name because for years people hauled all kinds of garbage there, amonst whitch were car tyres. You can easily reach this place by car, and close to that there are among other things a lighted skiing track and lean-to.
There is a chapter from the book Meidän talvi (Our winter) below, but unfortunately only in Finnish. Sorry.
Olkaa hyvät! - Here you are!
RENGASMONTULLA
Hiihdon MM-kilpailujen aikaan me lähdettiin taas Rengasmontulle laskemaan mäkeä. Ensin me tehtiin pujottelurata montun pisimpään rinteeseen panemalla risuja maahan pystyyn pienten välimatkojen päähän toisistaan. Laskiessa risut piti kiertää. Repalla on kellossa sekundaattori. Repa otti sillä aikoja. Jasu laski ekana. Se kiisi hurjaa vauhtia tikkujen välistä, mutta kaatoi viimeisen. Siitä tuli kymmenen sekuntia lisäaikaa, ja Jasun loppuajaksi jäi 33 sekuntia. Sitten laskin minä. Minun ajakseni tuli 22 sekuntia. Kun Repa läksi laskemaan, se antoi minulle kellonsa, ja minä otin aikaa. Repa pujotteli hienosti, mutta lopussa siltä karkasi toinen suksi jalasta, ja siinä sillä meni sen verran aikaa, että se hävisi minulle viisi sekuntia. - Voihan kissa! Repa sanoi, kun oli hakenut suksensa montun pohjalta. - Sinne meni selvä voitto! Sitten se keksi, että me laskettaisiin kilpaa yhdellä suksella, sillä me olimme kehuneet Jasun kanssa, miten hyvin se laski yhdellä suksella. - No, mikäs siinä, me sanottiin. Ei me pelätty kilpailla. Tuntui ulppeelta lasketella yhdellä suksella tikkujen välistä, kun kaartaminen oli niin hankalaa, mutta ei me kovin monta kertaa kaaduttu eikä kaadettu tikkujakaan. - Tehdään hyppyri! Repa ehdotti kohta. - Tehdään vaan, myönnyttiin me Jasun kanssa ja valittiin hyppyripaikaksi aika jyrkkä mäki. Ensi me laskettiin alas suoraan muutama kerta, jotta mäkeen tuli kunnon latu. Sitten me katkottiin havun oksia ja pantiin ne mäen puoleenväliin hyppyriksi, joka peitettiin lumella. Hyppyrin alaosa me tampattiin suksilla tasaiseksi. - Suoritetaan koehypyt! Repa kuulutti, ja kolme uljasta mäkikotkaa kiipesi hyppyrimäen huipulle. Sauvat jätettiin mäelle. - Ensimmäisen koelaskun suorittaa Suomen Repa Sutinen, Repa kuulutti edelleen ja alkoi liukua. Hyppyrin kohdalla se ponnisti sillä tavalla, että hyppyrin nokka vähän litsahti. Repa ja JAsu korjasivat sen ennen kuin minä hyppäsin. Lensin yhtä kauas kuin pojatkin. - Aletaan kilpailla, Jasu ehdotti. - Kolme hyppyä ja pisin mitataan, minä sanoin. - Jep, Arvotaan hyppyjärjestys, Repa sanoi, ja me vedimme pitkää tikkua, kuka saisi hypätä viimeisenä. Jasulle sattui lyhin tikku, se sai hypätä ensin, sitten tuli minun vuoroni ja Repalle viimeinen hyppy. - Tietysti, Jasu sanoi. - Repalla on aina tuuria kaikissa arvonnoissa! Kun sitten oltiin hypätty yksi kierros ja Jasu johti, Repan isä tuli montun reunalle hiihtolenkiltään. Se jäi siihen katselemaan ja mittaamaan meidän hyppyjämme. Repan isä on vähän samanlainen kuin Repakin. Se haluaisi aina olla nokkamiehenä joka paikassa ja voittaa kaikki kilpailut. Niin se sanoi nytkin, kun meidän kilpailu oli loppunut ja Jasu voittanut, että kyllähän tuosta pitäisi pitemmälle lentää. - Näytä sitten, Repa sanoi, ja sen isä kiipesi montun reunalle. Se pani sauvat mäelle ja alkoi venytellä itseään. Sitten se lipsutteli suksiaan edes takaisin ja potkaisi lopulta itsensä liikkeelle. Se meni mäessä kyyryyn ihan kuin oikeat hyppääjät, ja kun se tuli hyppyrin nokalle, se ponnisti hurjasti ja ähkäisi. Repan isä nousi uljaasti ilmaan kädet koholla ja sukset melkein nenää viistäen. Sillä lailla se kaarsi vaakalennossa yli kaksi metriä, mutta ei saanut enää itseään oikaistuksi vaan putosi suoraan mahalleen suksiensa päälle ja ähkäisi taas. Sitten se päästi hirmuisen huudon ja jäi paikoilleen makaamaan. - Ennätys! Repa huusi. - Hyvä, isä! Se oli ennätys! Mutta Sutisen setä makasi vaan lumessa ja alkoi sitten vähitellen vääntäytyä istualleen ja seisomaan. - Kaksi ja puoli metriä, Jasu sanoi, mutta Sutisen setä ei siitä paljon innostunut. Se seisoi montun pohjalla ja oli valkoinen lumesta, mutta naama sillä oli kyllä kokonaan punainen ja irvessä. Sitten se lähti jotenkin vaivalloisesti kiipeämään takaisin mäelle. Me tampattiin sillä aikaa alastulopaikkaa uudestaan siltä kohtaa, mihin Sutisen setä oli tehnyt kuopan. Kun kuoppa oli jotenkin peitetty ja Sutisen setä päässyt jo ylös mäelle, Repa huusi sille, että hyppää uudestaan, isä, mutta ei se hypännyt. - Toisen kerran sitten, se sanoi jotenkin tukahtuneesti ja alkoi hiljalleen hiihtää montulta poispäin. Me annettiin sen mennä ja lähdettiin kohta itsekin sen perään… Me mentiin Sutisille katsomaan Repan isää. Kun me mentiin niitten sisälle, Repan isä makasi sohvalla ja ähkyi. Koko sen viikon se oli vähän vaisu ja piteli selkäänsä. Silloin me ajateltiin poikien kanssa, että oli oikeastaan hurjan hyvä, että me oltiin sanottu sille vain sen hypyn pituus eikä oltu puhuttu tyylipisteistä mitään. Oli sillä näköjään kärsimistä siitä hypystä jo muutenkin.
Additional Hints
(No hints available.)