Skip to content

Klaus Kurjen tie: Suomela Traditional Geocache

This cache has been archived.

Timani: Arkistoon.

More
Hidden : 8/18/2007
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Tämä kätkö on kolmas kätkö kätkösarjassa, joka esittelee Vesilahdella sijaitsevaa Klaus Kurjen tien matkailureittiä. Tällä kertaa kätkö tuo sinut Suomelaan, jossa on ollut asutusta jo rautakaudella. Tällä paikalla on oma roolinsa myös tunnetussa suomalaisessa kansanballadissa Elinan surma.

Suomelan kylä sijaitsee Alhonselän itärannalla. Kylää ympäröivät Rautiala ja Järvenrannankylä. Suomelan alueella on asuttu varmasti jo rautakaudella. 1800-luvun lopulla löytyi kivikasoista viikinkiaikaisia (800-1050) esineitä, mm. kirveitä, keihäänkärkiä, miekansäilä, talousastioita sekä punnukset ja vaaka. Ratsujen käyttöön viittaa viikinkiaikaisen hevosenvaljaan osa, rautainen jalustin, jollaista ei muualla Suomessa ole tavattu.

Vuonna 1918 Suomela ympäristöineen joutui kiivaiden taisteluiden kentäksi. Valkoisten rintama oli Suomelan puolella ja punaisten rintama Lihmonjoen eteläpuolella ja aika ajoin myös Suomelassa, Järvenrannassa ja Kaltsilassa. Sodan loppuvaiheessa alueen kaikki rakennukset poltettiin, mm. Eino Bergiuksen moottorivenetehdas. Suomelan talosta pohjoiseen sijaitsevassa Pähkinämäessä on nähtävissä vielä valkoisten tekemiä kivisiä suojavalleja. Suomelasta hieman Järvenrantaan päin sijaitsee 1918-vuoden taistelujen valkoisten muistomerkki.

Suomela liittyy 1400- tai 1500-luvulta peräisin olevaan kalevalamittaiseen kansanballadiin Elinan surma (myös Elinan surmaruno tai Elinan surmavirsi). Tämä Suomen tunnetuin kansanballadi sijoittuu Vesilahdelle Laukon kartanoon ja sivuaa Kurki-sukua. Runon Elina oli kotoisin Suomelasta. Runon alkuperäinen luoja lienee ollut varsin oppinut ja tuntenut mm. eurooppalaista balladiperinnettä. Joidenkin mielestä näin mutkikas balladi ei ole voinut säilyä satoja vuosia suullisena perinteenä, vaan siihen on vaadittu kirjallista muistiinmerkintää. Varhaisimmat löydetyt kirjalliset lähteet ovat kuitenkin vasta 1700-luvulta. Elias Lönnrot toimi 1800-luvun alussa Laukon kartanossa kotiopettajana, ja kokosi runon Vesilahdelta keräämistään suullisista toisinnoista ja 1700-luvulla tehdyistä kirjallisista muistiinmerkinnöistä. Se julkaistiin Kantelettaressa 1840. Runosta on tehty useita näytelmäsovituksia, oopperoita ja elokuva.

Dramaattisen surmarunon kulku on selitetty lyhyesti täällä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinan_surmavirsi. Yksityiskohtaista pohdintaa surmarunon taustoista löytyy täältä: http://www.narva.sci.fi/historia/elinansurma/index.html.

Additional Hints (No hints available.)