Rautamäki Traditional Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Rautamäki, also known as Kulonsuonmäki mine is located very near Valtatie 2, Helsinki-Pori highway. Maybe little bit challenging to try drive-in, but it´s possible :)
Rautamäki, oikealta nimeltään Kulonsuonmäen kaivos sijaitsee aivan Valtatie 2 kupeessa. Kätkö on drive-in, jos kantti kestää :)
Historiaa:
Rautamalmiesiintymä löydettiin vuonna 1811. Kaivoksesta louhittiin vuosina 1817 - 1888 kaikkiaan 25 000 tonnia rautamalmia.
Vuonna 1820 perustettiin Högforsin ruukki, jossa Kulonsuonmäen malmista ryhdyttiin jalostamaan takki- eli raakarautaa. Malmin sulatuksessa tarvittava masuuni valmistui Karkkilan kosken partaalle vuonna 1823. Vuotta myöhemmin kaivoksesta louhittiin masuunin tarpeisiin 1 794 kippuntaa (n. 349 tonnia) malmia, joka vastasi peräti 84% koko Suomen rautamalmin louhinnasta.
Kulonsuonmäellä työskenteli keskimäärin 15 kaivosmiestä. Työn vaarallisuuden vuoksi kaivostyöhön on aina liittynyt tiettyä salaperäisyyttä. Kaikkialla Euroopassa kaivosmiehiä on pelätty ja jopa hyljeksitty. Kaivosmiehillä oli omat suojeluspyhimyksensä, vaatepartensa, laulunsa ja vuorenpeikkosatunsa. Kaivosmiehen ammatti on myös ollut otollinen tietäjille kautta koko Euroopan. Myös Kulonsuonmäellä vaikutti tietäjiä ja parantajia, tunnetuin heistä oli Uutmanni eli Gustaf Fredrik Utman, joka eli vuosina 1836 - 1913.
Kaivosmiehille maksettiin urakkapalkkaa, jonka perusteena oli aluksi poratun reiän syvyys. 1840-luvulla kaivosmiehille maksettiin 20 hopearuplaa jokaisesta louhitusta 118 kuutiokyynärän (n. 25 m3) kivimäärästä. Vaikka palkka ilmoitettiin tileissä rahana, maksettiin suurin osa palkoista luontaisetuina. Kaivoksen tuntumassa oli työntekijöitä varten asuntoja, lisäksi ruukki hankki työntekijöille perunamaan.
Työpäivä oli 12 - 14-tuntinen. Aamuisin työt aloitettiin kello 4 kesällä ja kello 5 talvella. Kaksi ruoka-aikaa jaotteli työpäivän, joka päättyi kello 20. Päivällä kaivokseen saatiin valo kaivosaukkojen kautta, mutta pimeän vuorokauden aikana kaivoksen onkaloita valaistiin päresoihduilla.
Liikenne kaivokseen tapahtui porraspykälille hakattuja hirsiä myöden pallilta pallille. "Pallilla" tarkoitettiin kaivoksen seiniin jätettyjä pengermiä. Päivittäin miehet jakaantuivat vuoronperään kahteen ryhmään: "taksvärkkiin" ja porareiksi, joista käytettiin nimitystä "pora ja vasara".
Malmiaiheen vaihtelevan laadun takia noudatettiin porarien työssä omalaatuista perinnäistä arpapeliä. Jo edellisenä päivänä "pärmestari", kaivosmestari, merkitsi tiilenkappaleella kaivoksen seinään ne kohdat, joista seuraavana päivänä malmia louhitaan. Kun miehet aamulla saapuivat töihin, mestari suoritti porapaikkojen arpomisen. Sitä varten oli säkkiin pantu yhtä monta numeroitua puunoppaa kuin oli porareitakin. Kukin heistä sai vuorollaan ottaa noppansa.
Kenelle sattui numero yksi, hän oli tyytyväinen koko päivän, sillä hän sai ensiksi lähteä valitsemaan itselleen porauspaikat ja valtasi tietenkin itselleen parhaat 4 - 5 paikkaa. Nopan kaksi saanut sai suorittaa valinnan toisena. Viimeiseksi tuli valintavuoro "säkille", mikä oli leikillinen nimitys suurimman numeron saaneelle. Hänen kohtalonsa ei ollut kadehdittava, sillä hän sai louhittavakseen kovimmat malmiaiheet.
Vilkas vasaran kalke alkoi kuulua heti arvonnan tapahduttua ympäri kaivosta. Samalla päiväpalkkalaiset huutelivat kehotushuutojaan kaivoksen äärellä hevoskiertoa hoitelevalle pojalle. Malmi- ja vesipaljut kohoilivat ja laskivat vuorotellen ja köydet kitisivät. Mäenrinteellä kaivoksen ulkopuolella erottelivat miehet päivänvalossa malmi- ja kivilohkareet toisistaan. Pienemmistä muruista "plokkasivat" naiset vasaroillaan malmipalaset erilleen. Keskipäivää lähestyttäessä olivat porarit saaneet edellisen päivän iltapuolella valmistuneiden porausreikien lisäksi valmiiksi koko joukon uusia. Nyt alkoi niiden lataaminen, sillä tasan kello 12 piti vanhaa totuttua tapaa noudattaen suorittaa kaivoksen räjäytystyöt.
Porausreikää ladattaessa meneteltiin siten, että reiän pohjalle pantiin karhearakeista mäkiruutia ja sen päälle täytteeksi tiukkaan tiilimurskaa, jonka sisään jätettiin kuitenkin "fänkneula". Porausreiän täyttämisen jälkeen vedettiin tuo rautapuikko "laastikulla" pois. Sen jälkeen pujotettiin reikään kotitekoinen tulilanka, rikillä kyllästetty pellavalanka.
Muutama minuutti vailla kello 12 kiiruhtivat kaivosmiehet kaivospengermälle hirsisuojuksen taakse, ja ketteräjalkainen poikanen juoksenteli palava päre taikka tulilangan pala kädessään reiän luota reiän luo sytytellen tulilankoja ja kipaisi sitten kovalla kiireellä miesten luo suojaan. Ja kun kello tuli 12, kuului kaivoksesta kumeita pamahduksia kaiun kiiriessä kauas ympäristöön. Malmin lohkareita lenteli kaivoksen pohjalle sinne tänne röykkiöiksi.
Kulonsuonmäen kaivoksen louhintatöissä käytettiin ruutilouhinnan lisäksi polttolouhintaa:
Kun kaivoksen seinässä oli jossakin kohdassa rikkaan näköinen malmisuoni laajalti näkyvissä, syydettiin kaivokseen sylimäärin koivuhalkoja "liekkiä" varten. Halot ladottiin pinoksi seinää vasten malmisuonen kohdalle ja sytytettiin palamaan. Kun halkorovio oli palanut loppuun, alettiin kuumentuneelle seinämälle heitellä kaivoksen pohjalta kylmää vettä. Kovalla paukkeella malmi lohkeili isoina paloina kalliosta.
Additional Hints
(No hints available.)
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures