Ravintola Samppalinna
Samppalinnan ravintola on aloittanut toimintansa vuonna 1865.
Sen sveitsiläis-huvilatyyppisen rakennuksen on suunnitellut
silloinen kaupunginarkkitehti C. J. von Heideken. Ravintolan
rakennutti kauppaneuvos Pehr Cerelius Rettig Samppalinnanpuistoon
silloisen Aurajoen Ylemmän höyrylaivasataman vierelle, sen
matkustajapaviljongiksi. Paviljongissa toimineen ravintolan
tuotoilla perustettiin Samppalinnanrahasto, joka myönsi varoja
ravintolaa ympäröivien mäen ja jokirannan kaunistamiseen.
Auransilta oli vuoteen 1940 asti Aurajoen alin silta, joten
laivat pääsivät vapaasti nousemaan jokea tänne asti.
Höyrylaivasatamaa vastapäätä sijaitsi Saaristolaisvenesatama ja sen
alapuolella Halkosatama. Toiminta siis oli hyvin vilkasta. Siltojen
virkaa alajuoksulla hoitelivat ylempi ja alempi Föri.
1900-luvun alussa ravintolan edustalle rakennettiin
musiikkipaviljonki ja terassialue. Paviljongissa soitetaan kesäisin
musiikkia, lauletaan ja näytellään. Ravintola on suosittu hää- yms.
tilaisuuksien pitopaikkana. Alue kokonaisuudessaan on nykyään
suojelukohde.
Ennen seuraavan jokilaivapolven ilmestymistä Turun katukuvaan
Samppalinna oli ainoita jokivarren terasseja, joihin kesäkuumalla
saattoi hakeutua virkistystä saamaan. Siellä on Gjarpankin tullut
kumotuksi eräs jos toinenkin olut sekä lonkero. Siideristä ei
tuolloin tiedetty vielä mitään.
Ravintolatoiminta on Turun Osuuskaupan eli bonusta kertyy.
Kesäsesonkina ravintola palvelee normaalisti, mutta talvikautena
vain tilausravintolana.
Purkkia ei tarvitse etsiä aidatun alueen sisäpuolella.
