Vuonna 1858 Cygnaeus valittiin valmistelemaan kansakoululaitosta
Suomeen. Hän valmistautui tehtäväänsä matkustelemalla kotimaassa
kouluoloihin tutustumassa sekä tekemällä opintomatkan Ruotsin ja
Tanskan kautta Saksan valtioihin ja Sveitsiin. Hampurin
lastentarhoissa hän innostui leikin avulla tapahtuvasta
työkasvatuksesta.
Suurimman vaikutuksen Cygnaeukseen teki Sveitsin koululaitos.
Kirjoittamassaan matkakertomuksessa hän korosti ajatusta "työn
avulla työhön" kasvattamisesta: tiedon saamisen lisäksi piti
harjaantua käsillä tekemiseen. Matkakertomus vaikutti suuresti
siihen, että Cygnaeus nimitettiin kansakoulujen ylitarkastajaksi
vuonna 1861. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa käsityö otettiin
koulujen opetusohjelmaan.
Uno Cygnaeus muovasi suomalaisen kansakoulun ja
opettajainkoulutuksen suunnan ja sisällön ja on siten ansainnut
maineensa kansakoulun isänä.
Pappi Cygnaeuksen kirjoitus Hajanaisia mietteitä Suomeen
aiotusta kansakoulusta vuodelta 1857 oli vastaveto kaavailuihin,
joilla kansakouluista aiottiin lukkarien johtamia, rippikouluun
valmistavia opinahjoja. Cygnaeuksen vallankumouksellisessa
ehdotuksessa kansakoulu oli valtion koulu, joka antaa kaikille
lapsille yhteisen pohjakoulutuksen. Hän tähdensi hyötyä, joka
syntyisi niin kreivien, itsellisten kuin torppareidenkin lasten
käydessä samaa koulua. Koulunkäynti loi Cygnaeuksen näkemyksen
mukaan perustaa erisäätyisten ihmisten keskinäiselle
kunnioitukselle, synnytti ystävyyssuhteita yli säätyrajojen ja
tasoitti ”paremman” ja ”huonomman” väen välistä juopaa.
Kaikille yhteisellä peruskoulutuksella Cygnaeus rakensi yhteistä
isänmaata. Koulun tuli kehittää lapsia sekä henkisesti että
fyysisesti ja opetusohjelmassa oli uskonnon lisäksi yleissivistäviä
ja käytännön toimiin harjoittavia aineita. Paitsi laskemaan ja
lukemaan, lasten tuli oppia ymmärtämään lukemaansa, ajattelemaan ja
soveltamaan oppimaansa.
Cygnaeus itse sai oppinsa kotiopettajilta, jotka muun muassa
pakottivat lievän rikkomuksen tehneen oppilaan ryömimään pöydän
alle muiden lasten potkittavaksi. Nämä ankarat opetus- ja
rangaistusmenetelmät ehkä herättivät Cygnaeuksen kiinnostuksen
kasvatusoppiin. Opettajantyötä Cygnaeus piti kutsumuksena, ei
ammattina, joka edellytti rakkautta kansaan ja kansan
kouluttamiseen.Uno Cygnaeus kuoli Helsingissä 1888.
Annetuista koordinaateista löydät Uno Cygnaeuksen
muistomerkin.
Tehtävä:
Laske muistomerkin kiveen työstetyt kirjaimet ja lisää tulokseen
577=xxx
Laske muistomerkin"pään" sivulta löytyvät merkit ja lisää
tulokseen 148 =yyy
Kätkö löytyy koordinaateista
60°.51.xxx
024°43.yyy