Akseli Gallen-Kallela Multi-cache

Annetut koordinaatit osoittavat Espoon Tarvaspäähän nykyisin museona toimivan Gallen-Kallelan ateljee-kodin pääoven lähelle. Sieltä löydät ulkoseinään kiinnitetyn kuparilaatan (tämä laatta EI OLE ovisyvennyksessä oleva aukioloajoista kertova kyltti). Laatassa toisella rivillä on kaksi lukua. Olkoon niistä pienempi A ja suurempi B. Viimeisellä rivillä on yksi luku, olkoon se C. Kätkörasia on piilotettu koordinaatteihin:

N60º 12.xxx ja E024º 50.yyy, jossa
xxx = 5 x (B - A) - 5 ja yyy = 10 x (C - B) + 22

Kätköä etsiessäsi voit piipahtaa kahvilla pihapiirissä sijaitsevassa 1850-luvulla rakennettussa puisessa huvilassa, jossa toimii kahvila-ravintola. Alhaalla rannasta löytyy vanha ruohokattoinen savusauna.

Lisätietoja osoitteesta: http://www.gallen-kallela.fi/index.html

Akseli Gallen-Kallela

Axél Waldemar Gallén syntyi Porissa 26.4.1865. Lähes koko lapsuusaikansa hän asui Tyrväällä, kunnes 11-vuotiaana muutti veljiensä kanssa Helsinkiin ja aloitti koulunkäynnin ruotsalaisessa normaalilyseossa. Koulunkäynnin ohessa Axél opiskeli taidekoulun iltakursseilla.

Vuonna 1884 Axél muutti Pariisiin jatkaen taideopintojaan. Hän tutustui muihin suomalaisiin tunnettuihin taiteilijoihin, kuten Albert Edefelt ja Eero Järnefelt. Joitakin vuosia myöhemmin Gallénin maalauksia oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa yksi hänen maalauksensa palkittiin hopeamitalilla. Pariisin vuosien loppupuolella alun boheemielämää kuvaavat aiheet vaihtuivat suomalaiseen luontoon, korpimaisemiin ja korpien kansaan.

Palattuaan takaisin Suomeen vuonna 1889 Axél jatkoi seurusteluaan Mary Slöörin kanssa ja meni seuraavana vuonna tämän kanssa naimisiin. Häämatka Kalevalan kehdossa Karjalassa kiehtoi nuorta taitelijaa ja antoi alkusykäyksen Kalevala-aiheisille maalauksille. Nuori pari muutti Helsinkiin, jossa hänestä kehittyi tunnettu Kalevala-aiheiden tekijä. Vuonna 1891 valmistui Aino-triptyykki, joka sai suurenmoisen vastaanoton.

1890-luvulla Axél tutustui kansallismielisen Nuori Suomi-piirin jäseniin, joita olivat mm. Jean Sibelius, Robert Kajanus, Eino Leino, Pekka Halonen, Juhani Aho ja monet muut tunnetut taitelijat niin musiikin, kirjallisuuden kuin kuvataiteiden aloilta. Vuodet 1895-1901 perhe asui Ruovedellä erämaa-ateljeessa, Kalelassa. Tänä aikana syntyi useita kansallisesti merkittäviä teoksia, kuten Sammon puolustus, Lemminkäisen äiti, Velisurmaaja, Joukahaisen kosto, Kullervon kirous ja Kullervon sotaanlähtö.

Seuraavina vuosina merkittävimpiä töitä olivat Juseliuksen mausoleumin freskot Porissa, joiden parissa kului kolme vuotta. 1905 Gallénit muuttivat takaisin Helsinkiin. Axél toimi aktiivisesti kulttuuripolitiikassa ja vastusti Venäjän keisarikunnan venäläistämispolitiikkaa. 1906 hän antoi turvapaikan Venäjän keisarillisen poliisin etsimälle kansankiihottaja Maxim Gorkille. Työ Kalevala-maalausten parissa jatkui edelleen.

1907 Axél Gallén muutti nimensä suomalaiseen muotoon, nykyisin paremmin tunnetuksi Akseli Gallen-Kallelaksi. Pari vuotta myöhemmin perhe vietti aikaa Pariisista, josta he aloittivat legendaarisen 16 kuukautta kestävän matkansa Afrikaan. Tuona aikana Gallen-Kallela maalasi tuhansia maisemakuvia.

Afrikasta palattuaan heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Gallen-Kallela suunnitteli ja rakennutti vuosina 1911-1913 uuden ateljeen merenrannalle Tarvaspäähän Espooseen. Hän kuitenkin kaipasi erämaan rauhaan ja seuraavat vuodet kuluivat Kalelan erämaa-ateljeessa. Vapaussodassa Akseli taisteli valkoisten rintamassa ja tutustui Mannerheimiin. Sodan jälkeen Akseli ja hänen poikansa Jorma suunnittelivat mm. Suomen pankin setelit, Suomen armeijan uniformut ja kansallisia kunniamerkkejä.

Monien vaiheiden kautta Gallen-Kallelat muuttivat 1921 Porvooseen, jossa valmistuivat Koru-Kalevalan kuvitus, ensimmäinen osa Kallela-kirjasta ja suunnitelmat Suur-Kalevalan tekemisestä syntyivät. 1924 Gallen-Kallela muutti pariksi vuodeksi Yhdysvaltoihin, jossa hän kiersi maaseutua. Pari vuotta myöhemmin koti-ikävä ajoi hänet takaisin Suomeen, jossa hän poikansa kanssa aloitti Suomen Kansallismuseon kupolifreskojen maalaukset.

Viimeisinä elinvuosinaan Gallen-Kallela maalasi muotokuvasarjan Mannerheimista ja kuvitti poikansa kanssa Suur-Kalevalaa, joka kuitenkin jäi keskeneräiseksi. Akseli Gallen-Kallela kuoli 7.3.1931 Tukholmassa paluumatkalla Kööpenhaminasta, jossa hän oli tapaamassa muita taiteilijoita ja luennoimassa töistään ja modernista taiteesta. Suur-Kalevalan kuvitus valmistui myöhemmin Jorma Gallen-Kallelan tyttären Aivin toimesta.

Akseli Gallen-Kallela (April 26, 1865 - March 7, 1931) is one of the most famous finnish painters. He is best known his illustrations of the Kalevala (the Finnish national epic).

The initial coordinates points near the main entrance of The Gallen-Kallela Museum located at Tarvaspää, Espoo. This interesting building like a small castle was designed and built by Akseli Gallen-Kallela for his home and atelier in 1911-1913.

You will find a copper plague on the wall next to the entrance. Look at it. There is two numbers in second row. Let A be the smallest one and B the biggest one of them. In last row you will find one number, let it be C. The cache is hidden at coordinates:

N60º 12.xxx ja E024º 50.yyy, where
xxx = 5 x (B - A) - 5 ja yyy = 10 x (C - B) + 22

There is a small café-restaurant where you can have a little break while searching the cache. It is located in old wooden house near the main building.

For more information please see http://www.gallen-kallela.fi/english.html