-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
LAHTI 2008 Otsikon koordinaatit johtavat lenkkimaastoni näköalapaikalle. Idea tähän kätköön syntyi noissa koordinaateissa. Koska kyseessä on ilmeisen luova ympäristö, vierailu paikalla saattaa auttaa mysteerin ratkaisussakin. Ei ole kuitenkaan tarpeen käydä paikalla, sillä toinen puoli ideaa tähän mysteeriin löytyi erään kirjan pohjalta. Ahtialan kirjastossa minua valistettiin Hypnerotomachia Poliphilista. Teos sisältää arvoituksen, tosin kirjan ilmestymisen jälkeen oli kulunut monta vuosikymmentä ennen kuin kukaan edes tajusi, että kirjassa on jonkinlainen ratkaistava mysteeri… Keskiviikkona, marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1905 allekirjoitti Venäjän tsaari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II Lahden kaupungin perustamisasiakirjan. Olosuhteet nuoressa Lahden kaupungissa suosivat yrittelijäitä ja oma-aloitteisia ihmisiä, jotka rakensivat kotiseutunsa mieleisekseen. Oli erinomaiset liikenneyhteydet, jotka tekijät Lahdesta vilkkaan asemakylän ja taajaman, joka veti puoleensa kauppiaita, käsityöläisiä ja teollisuutta. Radiomastot, 150m, ovat ilman muuta yksi Lahden tunnusmerkeistä ja nähtävyyksistä. Digitekniikkaa ei ollut edes kuvitelmissa, kun vuonna 1928 Lahden yleisradioasema lähetti Radiomäeltä ensimmäisen kerran historiallisen kuulutuksensa ”Huomio, Yleisradio, Lahti, Suomi!”. Informaatiotekniikan kehityttyä loppuivat yleisradion pitkäaaltolähetykset 1990 luvun alkuvuosina. Tilalle radiomastoihin tuli matkapuhelinverkkojen tukiasemia. Omia toripäiviä on Lahdessa järjestetty jo vuodesta 1875. Vuodesta 1898 toripäivä oli joka keskiviikko, mutta kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona pidetyt markkinat säilyttivät asemansa varsinaisena kauppiaiden ja väen kokoontumistilaisuuksina. Ajan henkeen kuului reippaanpuoleinen markkinameininki ja järjestyksenpidossa tuli usein vaikeuksia. Tori on ollut koko historiansa ajan samalla paikalla, raittikylä samoin kuin 130 vuotta sitten palanut kylä sijaitsivat nykyisen keskustan seudulla. Kauppalanraitista kehittyi Aleksanterinkatu, jonka varrella satoja vuosia sitten asuttujen talojen nimet ovat vieläkin käytössä kaupunginosien ja -alueiden nimistössä. Uusien alueiden kaavoitus aloitettiin vuonna 1927 Paavolasta, jatkuen 1930 luvun lopulla Pyhättömään, Möysään, Sopenkorpeen ja Kärpäseen. Uusia asuinalueita syntyi sodan jälkeen nopeasti. Sota-aikana kaavoitettiin Ruotsin avun turvin rakennetut Västeråsin ja Tapanilan pientaloalueet. Isot kerrostalot ja lähiöiden rakentaminen leimasivat kaupungin kasvua 1960- ja 1970- luvuilla. Nopeasti nousi uusia lähiöitä Keijupuistoon, Liipolaan, Kankolaan, Saksalaan ja tietty Pallaksen rantaan. Omaperäisenä pidettiin Ahtialan ”satelliittikaupunkia” jota alettiin kaavoittaa 1961. Lahden nykyisellä alueella asui perustamisvuonna 1905 noin 8000 henkeä. Lahteen tuli sodan jälkeen siirtoväkeä noin 10.000 henkilöä. Asukasluku tänä päivänä on noin 100.000 henkeä. Vielä 1880-luvun lopussa Lahden kauppala näytti jäävän kitukasvuiseksi paikalliskeskukseksi. Ilmeisesti siksi, että liikenne oli kauttakulkuliikennettä, joka ei kauppalaa hyödyntänyt. Ihme ja kumma vasta anniskeluyhtiöiden ja matkustajamotellin perustamisen jälkeen alkoi tuloja kertyä kauppalaan. Seurahuone aloitti Lahdessa 1891. Isoisämme isoisät saattoivat vierailla myös paikkakunnan ensimmäisessä olutkapakassa, ”Hännänalusta” aloitti 1904. Yleinen raittius ja ankeat ajat alkoivat Lahdessa kieltolain myötä, kuten Pirtukallio-kätköstä tiedämme. Sen päätyttyä vuonna 1932 lahti sai alkoholimyymälän ja kaksi olutmyymälää. Iltaelämä on noista ajoista vilkastunut, nykyisin Lahdessa on 170 ravintoloiden, baarien ja kahviloiden toimipaikkaa. Nelisenkymmentä kauppiasta oli Lahdessa kaupungin saadessa kaupunkioikeudet 1905. Osuustoiminnalla oli Lahdessa alkuvaikeuksia. Lahden Osuuskauppa aloitti toimintansa 1907 mutta vasta vuonna 1938 se oli yksi merkittäviä liikkeitä ja sen pääliike Centrum aloitti 1957. Lahden Seudun Kauppakunta avasi ensimmäisen myymälänsä 1941. Aikojen kuluessa Kauppakuntaan liitettiin useita maakuntien osuusliikkeitä, Valtakulmaksi kutsuttu pääliike valmistui 1956. Yrityksien toiminta näkyy Lahden katukuvassa nyt siten, että Lahden Osuuskauppa jatkaa fuusioiden ja Tradekan synnyttämisen jälkeen Euromarket-, Siwa ja Valintatalo kauppoina. SOK-laisen osuusliikkeen uudelleen järjestelyissä Kauppakunta muutettiin Osuuskauppa Hämeenmaaksi, joka on tällä hetkellä maakunnan suurin kaupanpalveluja tarjoava yritysryhmä. Isojen markettien rakentaminen aloitettiin Lahdessa 1960 luvun lopulla Paavolaan nousseilla suurliikkeillä. Vaikuttivat muuten jo silloinkin välittömästi pieniin elintarvikemyymälöihin ja erikoisliikkeisiin. Isot marketit vetivät asiakkaita niin, että kaupan toimipisteiden määrä kääntyi jyrkkään laskuun. Iso on aina iso ja komia on aina komia – vai mitens se meni? Suuret hypermarketit ja erikoisliikkeiden keskittymä syntyi Launeelle 1990 luvulla. Ilman teollisuutta ei Lahden kasvuvauhti kuitenkaan olisi näin nopeaa. Käsityöammateista kehittynyttä teollisuutta oli paljon. Asko-yhtymän perusti August Avonius, joka aloitti huonekalujen sarjavalmistuksen maassamme 1918 vaatimattomissa oloissa. Kymmenen vuotta myöhemmin aloitti Eino Vikströmin Isku Oy Lahden Puukaluste yhtiönä. Savonkadulta Isku siirtyi Mukkulaan 1960- luvulla. Isku on nykyisin Lahden suurin teollisuuden työnantaja. Vuonna 1888 alkoi Tornatorin lankarullatehtaan toiminta Hennalassa, sittemmin Enso-Gutzeit osti yhtiön. Irti lankarullista yhtiö päästi sotien jälkeen alkaen valmistaa paperijalosteita, pakkauksia. Ilman kilpailijaa ei edes lankarulla-alalla selvitty, vuonna 1905 perustettiin Lahteen toinen lankarullatehdas, Oy Pallas Ab. Se sulautettiin myöhemmin Fennia Faneriin, myytiin Oy Schauman AB:lle ja kuuluu nykyään UPM-Kymmene konserniin. Idän tuonti ei vaikuttanut vaatetusteollisuuteen vielä 1930-50 luvuilla. Kannattaa mainita vaatetusteollisuudesta ainakin Luhta Oy, tuo Vihtori Luhtasen 1910 perustama vaatetustehdas, joka on ollut siitä lähtien Lahden huomattavampia teollisuuslaitoksia. Olutta pani 1912 perustettu Mallasjuoma, josta kehittyi 1960 luvulle mennessä maan suurin panimo. Lahtelaisten silloiseksi harmiksi Mallasjuoma fuusioitiin 1988 Hartwall konserniin, jonka uusin tuotantolaitos valmistui Kujalaan vuonna 2003. Metalliteollisuuden nousu alkoi 1940-luvulla ja 1960-luvulla siitä tuli Lahden suurin työnantaja. Eittämättä menestys silloin oli paljolti Lahden Rautateollisuus Oy:n (Raute) ja Upo Oy:n varassa. Yrityksiä metallialalle perustettiin toki muitakin: Jovi Oy 1938 (nyk Merivaaran Lahden tehdas), Kemppi Oy (1949) ja Stala (1972). Suomen paras maanteiden, vesiliikenteen ja rautatien risteyspaikka loi Lahden talouselämän perustan. Ihan yhdeksännentoista vuosisadan puoleenväliinkään ei laivarahtiliikenne kuitenkaan kestänyt 1920 luvulta alkanutta autoliikenteen kilpailua. Viisikymmentä luvun jälkeen on Vesijärven laivaliikennettä ylläpidetty vain turismia varten. Itsekin rautatietä paljon käyttävänä voin vain hämmästellä rautateiden suosiota ja huimaa matkustajamäärien kasvua 1920-luvulta lähtien, huippu saavutettiin Lahdessa vuosina 1945 -48. Ihan miljoonaan lippuun ei päästy vuosittain mutta 900000 kappaletta myytiin matkustajalippuja Ladessa vuodessa!. Seudun teollisuuden kasvun tahdissa lisääntyivät myös tavaraliikenteen kuljetukset rautateillä kuin myös maanteillä. Ilolla totesi moni kuorma-autoilija rahtiensa lisääntyneen, kasvu oli rautatiekuljetuksia nopeampaa. Yrityksiä perustettiin myös linja-autoliikenteeseen, liikenne Koskelle, Hollolaan ja Heinolaan alkoi v. 1923. Seuraavana vuonna aloittivat linjat Vesivehmaalle ja Padasjoelle. Illalla muuten vietiin sen ajan busseissa isäntien ohella maakuntien kauppiaiden Lahdesta tilaamat tavaratkin ja aamulla matkustajien lisäksi tuotiin maitoa Lahteen. Nopean kasvun kautena, rautatien rakentamisen jälkeisenä aikana, alettiin Lahden kylän elämää verrata Amerikan suuren kultaryntäyksen aikaiseen klondykemaiseen huonoon elämään. Osaksi se johtui myös siitä, että Lahteen perustettiin 1910-luvulla useita teurastamoita ja karjapörssi, kaupunkia verrattiin Chicagoon. Lahden kasvu kiihtyi varsinkin 1940-luvulla ja sitä alettiin yleisesti kutsua korkeiden kerrostalojen ja rakentamisvauhdin johdosta Suomen amerikkalaisimmaksi kaupungiksi – maine oli siis hyvin positiivinen, kuvasi yrittämistä, toimeen tarttumista sekä oma-aloitteisuutta parhaimmillaan. Lahden väkiluvun kasvaessa voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla, lisääntyi samalla myös rikollisuus, muuttaen Lahden alcaponemaiseksi ”Suomen Chicagoksi”. Amerikkalaisuuden epiteetti on näin liitetty Lahteen niin hyvässä kuin huonossakin. GOOD LUCK! Jätä purkki niin, että pikkuisen rautalankaa jää näkyviin, tällöin ei tarvitse varsinaisesti kaivaa purkkia kolostaan. Katsothan vielä, että magneetti napsahtaa kunnolla kiinni, KIITOS. Lähde: Lahden kaupunki, lyhyt historia
Additional Hints
(Decrypt)
inva lxfv bvinyyhf gneivgnna...